ITKP102 Ohjelmointi 1

Tämä on Jyväskylän yliopiston järjestämän ITKP102 Ohjelmointi 1 -opintojakson oppimateriaali.

Tervetuloa opiskelemaan ohjelmointia! 😍

Tällä opintojaksolla käsitellään ohjelmoinnin perusteita C#-kielellä. Opintojaksolla opit

• rakenteisen ohjelmoinnin perusperiaatteita,
• ratkaisemaan yksinkertaisia ongelmia sopivilla algoritmeilla ja tietorakenteilla,
• suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen pelin C#-kielellä ja siihen tarkoitetuilla työkaluilla.

Et tarvitse aiempaa ohjelmointikokemusta.

Miten aloitan?

Ennen kuin aloitat opintojakson suorittamisen, tee seuraavat asiat:

• Tutustu opintojakson suorittamisen periaatteisiin (ks. Suorittaminen).
• Suosittelemme, että asennat valmiiksi tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Voit kuitenkin selailla materiaalia jo ennen työkalujen asentamista.
• Pyydämme, että käyt vastaamassa alkukyselyyn.

Uutiset

Tuki ja palaute

Kevään 2026 on 12. tammikuuta – 24. huhtikuuta välisenä aikana tarjolla lähiohjausta Agoralla, etäohjausta Teamsin kautta, sekä sähköpostitukea.

Pääsiäistauon aikana (30.3. – 6.4.) ei kuitenkaan ole ohjausta tarjolla.

Sisu vaatii ilmoittautumisen yhteydessä valitsemaan ohjausryhmän. Voit kuitenkin täysin vapaasti käyttää kaikkia ohjausaikoja ja -kanavia riippumatta siitä, mihin ohjausryhmään olet ilmoittautunut.

Ohjaukset ovat yhteisiä TIEP111 Ohjelmointi 2, ITKP102 Ohjelmointi 1- ja ITKA2004 Tietokannat ja tiedonhallinta -opintojaksojen kanssa. Ohjaajat auttavat kaikkien kolmen kurssin opiskelijoita.

Ohjausaikoja saatetaan lisätä tai poistaa kysynnän mukaan; kerro aikatoiveistasi opettajille sähköpostitse.

24.4. jälkeen ohjausta on saatavilla ajanvarauksella. Linkki ajanvaraukseen tulee myöhemmin saataville.

Ohjeet Teams-ohjauksiin liittymiseksi (tutkinto-opiskelijat)

1. Kirjaudu yliopiston tunnuksellasi Microsoft Teamsiin osoitteessa https://teams.microsoft.com. Käyttäjätunnus on muotoa käyttäjätunnus@jyu.fi (esim. mameikal@jyu.fi). Tunnuksen muoto student.jyu.fi ei käy. Tunnuksen toimiminen vaatii, että olet hyväksynyt Office 365 -palvelut OMA-palvelussa (https://sso.jyu.fi).

2. Lataa Teams-sovellus (suositus) tai käytä nettiversiota. Saatavilla on myös mobiilisovellus. Jos selaimella liittymisessä on ongelmia, tarkista ensin tukeeko Microsoft sitä täältä.

3. Teams-sovelluksessa klikkaa Teams Join or create team Join a team with a code

4. Syötä koodi fb8q3qa

5. Testaa kaverin kanssa, että puhelu ja ruudun jakaminen toimii. Sinun tulee tarvittaessa sallia oikeudet käyttöjärjestelmäsi asetuksista.

Ohjeet Teams-ohjauksiin liittymiseksi (avoin yliopisto, erilliset opinto-oikeudet)

Lähetä sähköpostilla alla oleva pyyntö osoitteeseen ohj1-opet@jyu.onmicrosoft.com.

Hei,

opiskelen Ohjelmointi 1 -kurssilla ei-tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
Pyydän liittämään minut Ohjelmointi 1 -kurssin Teams-ryhmään vieraana. 
Teamsissa käyttämäni sähköpostiosoite on: [oma sähköposti tähän].

Terveisin, [oma nimi]

Liitämme sinut viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Etäohjauksiin osallistuminen ilman Teamsia

Jos et millään onnistu kirjautumaan Teamsiin tai et halua olla Teams-kanavalla, voit pyytää etäohjausta Zoomin kautta seuraavasti:

1. Asenna Zoom sovellus koneellesi osoitteesta https://zoom.us/download (muut kuin tutkinto-opiskelijat) tai https://jyufi.zoom.us (tutkinto-opiskelijat; Valitse Download Client ihan alhaalta)
2. Kirjaudu Zoomiin valitsemallasi tilillä, esim. Google-kirjautumista käyttäen (muut kuin tutkinto-opiskelijat) tai Single Sign-on / SSO -toiminnolla (tutkinto-opiskelijat; käytä company domainia jyufi)
3. Aloita kokous New meeting toiminnolla
4. Testaa Audio Test speaker & mikrofone toiminnolla että äänet pelittää
5. Ota kokouslinkki talteen Participants Copy invite link
6. Avaa ohjauspyyntölomake: https://forms.gle/5QULUPBHjjqS4ndf6
7. Täytä omat tietosi ja HUOM Pasteta lisätietokenttään kohdassa 5 kopioimasi linkki
8. Odota että ohjaaja tulee huoneeseesi. Saatat joutua hyväksymään hänen sisäänpääsyn (riippuu kokoushuoneesi asetuksista)

Navigointi tässä materiaalissa

Tässä muutama pikavinkki tässä materiaalissa navigoimiseen:

• Sisällysluettelon saat auki ja kiinni sivupalkki-kuvakkeesta .
• Voit selata materiaalia eteen- ja taaksepäin nuolikuvakkeista sivun vasemmassa ja oikeassa laidassa (tai ihan sivun alalaidassa, jos käytät mobiililaitetta) .
• Hakutoiminnon saat auki suurennuslasista oikeasta yläreunasta tai painamalla S-kirjainta näppäimistöltä .

Palaute ja kehittäminen

Olemme erittäin kiitollisia kaikesta palautteesta, joka auttaa meitä kehittämään opintojaksoa edelleen! Voit antaa palautetta ja kehitysehdotuksia opintojaksosta kolmella tavalla:

1. Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat antaa jatkuvaa palautetta opintojakson aikana Norppa-järjestelmässä. Nyt, kun olemme kehittämässä opintojakson sisältöjä ja toteutusta, tämä jatkuva palaute on erityisen tärkeää.

2. Kaikki opiskelijat voivat ilmoittaa havaitsemistaan virheistä, epäselvyyksistä, tai muista ongelmista tässä oppimateriaalissa. Raportoi havaintosi GitHubissa klikkaamalla kunkin sivun alareunassa olevia linkkejä. Voit myös ilmoittaa puutteista suoraan opettajille sähköpostitse osoitteeseen ohj1-opet@jyu.onmicrosoft.com.

3. Opintojakson lopuksi kaikki Sisussa (tai Ilpo-portaalissa) ilmoittautuneet (tutkinto, avoin, erilliset opinto-oikeudet, lukiolinjat) saavat henkilökohtaisen linkin kurssipalautekyselyyn, jossa voit antaa anonyymisti palautetta koko opintojaksosta.

Suorittaminen

Suorituksen voi saada kahdella tavalla, ja arvosana määräytyy valitun tavan mukaan. Näet suoritustapojen vaatimukset alta klikkaamalla.

Suoritustavassa 1 arvosana määräytyy tenttipisteistä, joita voi korottaa harjoitustehtävistä saatavilla hyvityspisteillä.

Näet harjoitustehtävistä keräämäsi pisteet ja muut osasuoritusten edistymiset Eteneminen-sivulla TIMissä.

Kaikkien suoritusten tekemisessä on noudatettava opintojakson eettisiä ohjeita.

Mikäli sairauden tai muun hyvän syyn vuoksi et pysty tekemään jotain osasuoritusta, ilmoita siitä heti opettajalle.

Harjoitustehtävät

Kuhunkin osan liittyy harjoitustehtäviä. Harjoitustehtävien tekemiseen saa apua pääteohjauksissa; ks. ajat etusivulta.

Harjoitustehtäviä on hieman eri tasoisia. Opintojakson osaamistavoitteiden kannalta keskeiset tehtävät ovat T-tehtäviä eli ydintehtäviä, ja näistä osa on pakollisia, jotka on merkitty tähdellä (★). Muita tehtäviä (bonustehtävät, gurutehtävät) on tarjolla kertausta, harjoittelua ja lisähaastetta varten.

Jokaisesta valmiiksi tehdystä tehtävästä saa yhden pisteen, ellei erikseen toisin mainita. Voit vastata niin monta kertaa kuin haluat. Pisteet lasketaan aina viimeisimmän tallennuksen perusteella. Osa tehtävistä on automaattisesti arvosteltuja, osassa asetat itse pisteesi. Lue aina tehtävänannon ohjeet huolellisesti ja tarkista, että viimeisin saamasi tai itse asettamasi pistemäärä on oikein.

Tehtävien aikataulurajoitukset ja mallivastauskäytänteet vaihtelevat opiskelijaryhmittäin seuraavasti:

Mallivastauksia sekä harjoitustehtävien palautustilaisuuksien tallenteita voivat katsoa vain opintojaksolle ilmoittautuneet opiskelijat. Linkit näihin löytyvät TIMistä.

Ohjelmatehtävät tehdään Riderissa tai suoraan TIMissä. Heti kun Rideria opitaan käyttämään, kannattaa ohjelmatehtävät pääsääntöisesti tehdä ko. työkalulla. Tehtävien vastaukset palautetaan aina TIM-järjestelmään.

Hyvitykset tenttiin (suoritustapa 1)

Tentin minimipistemäärä on 0 ja maksimipistemäärä on 24. Tekemällä harjoitustehtäviä kerrytät hyvityspisteitä tenttiin seuraavasti.

Kultakin harjoitustehtäväkerralta hyväksiluetaan enintään 8 harjoitustehtäväpistettä. Toisin sanoen, vaikka saisit joltain harjoitustehtäväkerralla kerättyä lisätehtävillä enemmänkin pisteitä, huomioidaan vain 8 harjoitustehtäväpistettä tentin hyvityspisteiden laskennassa.

Hyvityspisteet lasketaan suoraan tenttipisteisiin ennen tenttiarvosanan laskemista. Hyvityspisteet otetaan lukuun kolmeen ensimmäiseen tenttiin, jotka opiskelija suorittaa, ja enintään yhden vuoden sisällä opintojakson viimeisestä suorituspäivästä.

Tehtävien muutos- ja päivityskäytänteet

Opintojaksolla ei ole enää vaihtuvia versioita vuosittaisille toteutukselle, vaan samat materiaalit ovat käytettävissä kaikissa toteutuksissa, myös avoimen yliopiston toteutuksissa sekä lukioyhteistyössä.

Opintojakson materiaaleja ja harjoitustehtäviä päivitetään 1–2 kertaa vuodessa. Useimmiten päivitykset ovat pieniä, kuten kirjastojen versiopäivityksiä ja tekstien selkeyden parannuksia. Ajoittain voidaan kuitenkin tehdä myös suurempia muutoksia, esimerkiksi poistaa tehtäviä tai lisätä uusia, tai tehdä isompia päivityksiä oppimateriaaleihin.

Muutoksista huolimatta kaikki jo kerätyt harjoitustehtäväpisteet pysyvät voimassa, ja opintojakson suorittamista voi jatkaa normaalisti päivityksistä välittämättä. Myös opintojakson suoritusehdot pysyvät samoina muutoksista riippumatta.

Eettiset ohjeet

Olet vastuussa kaikista palauttamistasi töistä. Kopioiminen tai toisen henkilön työn esittäminen omanaan on kiellettyä. Ryhmätyö on sallittua, mutta jokaisen ryhmän jäsenen tulee antaa panoksensa työhön, ymmärtää tekemänsä asiat ja osata selittää ne tarvittaessa. Ryhmätyönä tehty osa tulee aina merkitä selvästi palautettuun työhön, esimerkiksi koodin kommenttien avulla.

Noudatamme Jyväskylän yliopiston ohjeita ja linjauksia tekoälypohjaisten sovellusten käytössä opiskelussa. Alla olevat ohjeet täydentävät näitä linjauksia.

Generatiivisten tekoälytyökalujen käyttö koodin luomisessa on kiellettyä. Ohjelmoinnin opiskelun eräinä keskeisinä osaamistavoitteina on ongelmanratkaisun ja päättelyn oppiminen, ja tekoälytyökalujen käyttö vääristää näitä osaamistavoitteita. Kiellettyjä generatiivisia työkaluja ovat esimerkiksi GitHub Copilot, ChatGPT, Bard ja vastaavat chat- ja agenttisovellukset. Myös Riderin koodin tekoälypohjainen täydennys käyttö on kiellettyä.

Generatiivista tekoälyä voi käyttää apuvälineenä esimerkiksi käsitteiden selittämiseen, tehtävänantojen ymmärtämiseen tai materiaalissa annettujen esimerkkien selittämiseen. Tekoälytyökalulle annettavassa kehotteessa tulee huomioida, että tekoäly ei saa tuottaa suoria vastauksia tai koodia opintojakson tehtäviin.

Menettely vilppiepäilytilanteessa on kuvattu Jyväskylän yliopiston opintoja ohjaavissa säädöksissä ja määräyksissä.

Työkaluohjeet

Ohjelmointi 1 -opintojaksolla käytämme alla olevia työkaluja. Tässä dokumentissa opastetaan, miten nämä työkalut asennetaan.

• .NET – ohjelmistoviitekehys (engl. framework), tarvitaan C#-ohjelmien kehittämiseen ja valmiiden ohjelmien ajamiseen.
• Git – versiohallintaohjelma, joka mahdollistaa koodin versioinnin ja yhteistyön koodaajien välillä. Tätä voisi kutsua koodaajien Google Docsiksi.
• JetBrains Rider – integroitu kehitysympäristö, jolla voi kirjoittaa, kääntää, ajaa ja debugata ohjelmia. Rider on erityisesti .NET- ja C#-ohjelmille tarkoitettu IDE. Käytämme ilmaista Community Edition -versiota.
• Tekstieditori – ohjelma, jolla voi muokata tekstipohjaisia tiedostoja, kuten lähdekoodia avaamatta IDE-ohjelmistoa. Suosittelemme esimerkiksi Visual Studio Code tai Notepad++. Microsoft Word tai Google Docs ei ole opintojaksolle soveltuva tekstieditori.
• JyPeli – pelimoottori, joka on Jyväskylän yliopistossa kehitetty C#-kirjasto pelien tekemiseen.
• ComTest – yksikkötestigeneraattori, joka on aputyökalu, jonka avulla kirjoitetulle koodille voidaan kirjoittaa testejä helposti luettavalla merkintätavalla.

Yllä olevat ohjelmat löytyvät valmiiksi asennettuna Agoran mikroluokissa (Alban puoleinen pääty, 1. ja 2. kerros). Jos sinulla on oma tietokone, suosittelemme vahvasti, että asennat ohjelmat lisäksi niille tietokoneille, joilla aiot suorittaa opintojakson.

Käyttöjärjestelmä ja vaatimukset

Tällä sivulla olevat ohjeet riippuvat käyttöjärjestelmästä. Valitse käyttöjärjestelmä alta.

Pikakurssi komentorivin käyttöön

Tämän sivun asennusohjeet vaativat komentorivin avaamista ja käyttöä.

Opintojaksolla komentorivin käyttöä käsitellään tarkemmin opintojakson aikana; jos luet nämä ohjeet aivan opintojakson alussa, komentorivi saattaa kuulostaa vielä hämärältä asialta.

Jos et ikinä ennen käyttänyt komentoriviä, katso pikainen johdatus komentorivin käyttöön alta.

ls

echo "Kissa"

ls

Valmistelu

.NET

Git

JetBrains Rider

Tekstieditori

Tälle opintojaksolle riittää mikä tahansa tekstieditori, joka ei ole toimistosovellus, eli ei Google Docs, Microsoft Word, tai muu asiakirjojen laadintaan tarkoitettu sovlelus. Vaihtoehtoja on monta. Ihmisillä on hyvin erilaisia preferenssejä tekstieditorien suhteen, joten kannattaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja valita itselle mieluisin.

Koska jokin tekstieditori täytyy valita, käytämme tässä ohjeessa Visual Studio Codea (VS Code). Se on suosittu, ilmainen, ja monipuolinen tekstieditori, jota voi laajentaa monin tavoin, jopa IDE-tasoiseksi työkaluksi lisäosien avulla. Jos haluat käyttää jotain muuta tekstieditoria, voit toki tehdä niin, mutta ohjeet on kirjoitettu VS Coden käyttöä ajatellen.

JyPeli

1. Avaa käyttöjärjestelmäsi komentorivi (PowerShell, Pääte tai vastaava).

2. Asenna JyPeli-projektipohjat (engl. templates) suorittamalla alla oleva komento:

   dotnet new install Jypeli.Templates
   

   Kun asennus on valmis, näet jotakin tekstiä mallia:

   Success: Jypeli.Templates installed the following templates:
   

3. Kokeile, että JyPeli toimii luomalla tasohyppelypeliprojekti ja suorittamalla se. Suorita alla olevat komennot (huom: yhteensä neljä komentoa):

   cd ~
   

   dotnet new Tasohyppelypeli -o TasohyppelypeliTesti
   

   cd TasohyppelypeliTesti
   

   dotnet run
   

   Erityisesti viimeisen komennon suorittaminen voi hieman kestää. Komennot tekevät seuraavat asiat:

   • Komento 1 muuttaa aktiivisen hakemiston kotihakemistoksi
   • Komento 2 tekee uuden C#-projektin, jonka pohja otetaan JyPeli tasohyppelypeliesimerkistä
   • Komento 3 siirtää komentorivin projektikansion sisälle
   • Komento 4 kääntää ja käynnistää pelin. Tuloksena pitäisi avautua pelattava tasohyppelypeli. Voit kokeilla peliä tai sulkea sen.

ComTest

ComTest on Riderin lisäosa, jonka avulla tällä opintojaksolla kirjoitetaan yksikkötestejä.

1. Avaa JetBrains Rider ja odota, kunnes pääset Welcome to JetBrains Rider -näkymään
2. Klikkaa ikkunan vasemmassa alalaidassa oleva Configure Plugins
3. Valitse Marketplace-välilehti ja hae hakusanalla ComTest
4. Valitse Comtest Runner -pluginin kohdalta Install
5. Paina Save
6. Sulje JetBrains Rider

Mitä seuraavaksi?

Onneksi olkoon! Asennettujen työkalujen käyttöä käydään läpi luennoilla sekä muun uassa mmateriaalin luvussa 1.3 Ohjelmointiympäristö kuntoon.

Jos olet tutkinto-opiskelija, sinulla on oikeus hankkia JetBrains Student Pack, joka sisältää käyttöoikeuden kaikkiin JetBrains IDE-ohjelmiin. Tällä opintojaksolla Riderin Non-commercial license -lisenssi riittää, mutta erityisesti ohjelmoinnista kiinnostuneelle Student Packista voi olla hyötyä myöhemmissä opinnoissa.

Ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja

Alla on lueteltu joitain yleisimpiä ongelmatilanteita, joita asennuksen tai työkalujen käytön yhteydessä voi tulla vastaan. Jos löydät ongelman, jota ei ole listattu alla,

• tule pääteohjauksiin. Ajat ja paikat löytyvät kotisivulta),
• laita viestiä Teamsissa (Kysymyksiä ja apua -kanava) tai
• laita viestiä opettajille: ohj1-opet@jyu.onmicrosoft.com.

A fatal error occurred. The folder [/usr/share/dotnet/host/fxr] does not exist 

Valinnaista lisätietoa: Koodin muotoilu- ja analyysiasetukset

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä varoituksista, joita settings.zipissä on otettu pois päältä. Näistä varoituksista on enemmänkin haittaa kuin hyötyä tämän kurssin kannalta. Ajatus on, että on parempi, että varoituksia tulee vain niistä asioista, jotka on oikeasti syytä ottaa huomioon. Kun opit ohjelmointia lisää, on noista edistyneemmistä varoituksistakin enemmän hyötyä. Kannattaa avata Riderissa joku solution, jos säädät seuraavia käsin.

• Huomatus nimiavaruudesta: Kurssilla ei aina käytetä nimiavaruuksia: kirjoita asetusten hakukentään inspection severity ja mene asetuksissa Editor/Inspection Settings/Inspection Severity/C# valitsemalla Inspection Severity alla olevista kielistä C#. Pitäisi tulla näkyviin uusi valikko C#:n kielikohtaisia asetuksia. Kirjoita tämän uuden valikon omaan hakuun namespace ja ota ruksi pois kohdasta Namespace does not correspond to file location, joka löytyy uudesta valikossa Constraints violations- alaotsikon alta.

• Luokasta ole luotu oliota: Kurssilla luokkia käytetään (myös) tallentamaan joukko staattisia aliohjelmia, joten tämä varoitus ei ole relevantti. Samaan tapaan kuin edellisessä kohdassa, mene ensin C#:n kielikohtaisiin asetuksiin: Editor/Inspection Settings/Inspection Severity/C# ja kirjoita avautuvan valikon hakukentään instantiated ja ota ruksi pois kohdasta Non-private accessibility, joka on alaotsikon Potential Code Quality Issues ja Class is never instantiated-asetuksen alla.

• Metodi voisi olla private: Yleiskäyttöiseksi tarkoitetut funktiot kannattaa tehdä julkisiksi, mutta koska niitä ei ole vielä mistään kutsuttu, Rider huomauttaa tästä. Mene taas C#:n kielikohtaisten asetusten valikkoon Editor/Inspection Settings/Inspection Severity/C# edellisen kohdan tavoin. Hae member ja etsi Common Practices and Code Improvements alaotsikon alta Member can be made private-asetuksen alla oleva asetus Non-private accessibility, josta ota ruksi pois.

• Luokkaa ei ole määritelty nimiavaruudessa: Koska kurssilla ei aina käytetä nimiavaruuksia: Jos koodissa on jossakin kohti alleviivattuna class-sanan jälkeinen nimi, niin mene sen nimen alkuun, paina nimeä ja vasemmalle syttyy vasaran kuva. Klikkaa vasaraa ja valitse valikosta Inspection: 'Declare types in namespaces'/Configure inspection severity/Do not show kuten kuvassa alla: Tämän Context Actions-valikon saa auki myös klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella alleviivattua kohtaa ja valitsemalla valikosta Show Context Actions. Joissain tapauksissa valikon saa auki rivinumeroiden vieressä olevasta hehkulampun kuvasta.Context Actions-valikon saa auki kursorin kohdalla myös painamalla Alt + Enter. Tällä samalla menetelmällä on helppo säätää pois häiritseviä alleviivauksia, mutta ensin on varmistuttava, että kyseinen asetus/alleviivaus/vihje ei ole itselle tarpeellinen tai huomionarvoinen.

• var-sanan käyttö: Pyritään oppimaan tyyppien merkitystä. Toimi kuten edellä silloin kun ehdotetaan esimerkiksi int ika tyyppisessä lausessa int sanan kohdalle että use var, eli poista tämä huomautus käytöstä.

• Editor/General/Code Completion poista ruksi "Preselect the best match to insert it by pressing dot, parantheses, and other keys"

• Editor/Inlay Hints poista ruksi "Enable Inlay Hints in .NET languages"

Valinnaista lisätietoa: Suositeltavat käyttöliittymän asetukset

Tässä on lueteltu muutamia asetuksia, joita luentojen esimerkeissä käytetään tai on käytetty. Jokainen voi toki rakennella ympäristöstään haluamansa, mutta näistä voi olla sinulle hyötyä jos haluat seurata täsmälleen luennolla käytettyjä asetuksia.

Siirrä alaosan paneelit yhteen reunaan. Tämän ansiosta esimerkiksi tulosteita on helpompi tarkastella hieman leveämmässä näkymässä. Joissakin tilanteissa (esimerkiksi debugatessa) joitakin paneeleja voi olla hyvä siirtää tarvittaessa oikeallekin. Voit myös piilottaa turhia paneeleja näkyviltä kun klikkaat hiiren oikealla kuvakkeen päällä ja sitten Hide.

Paneeleita voi "unpinnata" eli piilottaa näkyvistä silloin kun ne eivät ole aktiivisia. Klikkaa paneelista kolmea pistettä ja valitse View Mode Dock Unpinned. Jos unpinnaat esimerkiksi Debug-paneelin, voit ajaa ConsoleMain-sovelluksen (Debug-tilassa), ja painaa ajon jälkeen Esc-näppäintä. Paneeli sulkeutuu ja fokus siirtyy takaisin editoriin. (Ei tarvitse koskea hiireen, JES! :))

Piilota onnistuneen käännöksen ilmoitus. Tämä ilmoitus on lähinnä vain tiellä. Valitse Settings Notifications Build messages No popup. Suosittelen myös poistamaan valinnan kohdasta Show in tool window, koska harvemmin on tarvetta tietää tarkkoja kellonaikoja milloin käännös on onnistunut tai epäonnistunut.

Koko ruudun tilan saat käyntiin View Appearance Enter Full Screen. Minulla näppäinoikotie on Ctrl+Shift+Enter, mutta kuten mitä tahansa näppäinoikoteitä, tätäkin voi muuttaa kohdasta Settings Keymap. Myös Distraction Free Mode on mielestäni mukava, vaikkakin se piilottaa jotain hyviäkin käyttöliittymäelementtejä, kuten koodialueiden supistamiseen liittyvät pikkukolmiot.

Debug/release-valikon näyttäminen New UI:ssa. Jos käytät uutta käyttöliittymävaihtoehtoa (Settings New UI), kannattaa ns. debug/release-käännösvalikko ottaa käyttöön tässä ohjeessa kuvatulla tavalla.

Ulkoisen konsoli-ikkunan käyttäminen: Jos haluat konsoliohjelman aukeavan ulkoiseen konsoliin katso How to launch console app in external window?

Sisäänrakennetun tekoälytäydennyksen kytkeminen pois

Riderissa on sisäänrakennettu tekoälypohjainen täydennys, joka yrittää täydentää kirjoitetun rivin loppuun ympäröivän koodin perusteella:

Aivan opintojakson alussa tämä täydennys ei haittaa, mutta myöhemmin täydennys pikemmin häiritsee sen rajoittuneisuuden vuoksi. Siispä suosittelemme kytkemään se pois seuraavasti:

• Avaa Rider Welcome to JetBrains Rider -näkymään
• Valitse vasemmasta alalalaidasta Configure Settings
• Mene asetuksissa kohtaan Editor General Inline Completion
• Ota ruksi pois kohdasta Enable local Full Line completion suggestions
• Tallenna asetukset Save-painikkeella

Git-versiohallinta

Ohjeet Ohjelmointi 1 -opintojaksolle

Tässä dokumentissa kerrotaan miten harjoitustyön suunnitelmaa, lähdekoodia sekä muita tiedostoja (mm. kuvat) käsitellään Git-versiohallinnan avulla Ohjelmointi 1 -opintojaksolla.

Ohje on pitkän puoleinen, mutta on tärkeää, että luet sen huolellisesti. Git-versiohallinnan käyttö on olennainen osa ohjelmistokehitystä, ja sen perusteiden ymmärtäminen on tärkeää paitsi tällä opintojaksolla, myös myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä.

Ennen kuin aloitat

Asenna kehitystyökalut ja Git-versiohallinta, ellet ole vielä tehnyt niin.

Mikä Git on

Git on ohjelmisto, jolla voidaan toteuttaa tiedostojen versiohallintaa. Ohjelmistotyössä on erityisen tärkeää, että jokainen ohjelmistoon tehty muutos versioidaan selkeästi. Versiohallinnan käyttäminen yhteistyöskentelyyn ja muutosten jäljittämiseen on normi niin teollisessa ohjelmistotuotannossa, vapaan/avoimen lähdekoodin projekteissa kuin myös monien harrastajien henkilökohtaisissa töissä.

Versiohallinta mahdollistaa myös saman koodin parissa työskentelyn eri tietokoneilta, mikä sopii hyvin tälle kurssille, koska usein tehdään töitä eri tietokoneilta (mikroluokka, kotikone, jne.).

Git-varasto (engl. repository) sisältää sekä kooditiedostot että koko projektin muokkaushistorian. GitLab ja GitHub ovat eräitä suosittuja internetissä toimivia palveluita, joissa Git-varastoja voidaan säilyttää.

Tällä kurssilla emme käytä Dropboxia, muistitikkuja, sähköpostia tai vastaavia palveluita kooditiedostojen jakamiseen, koska ne eivät sovellu todelliseen yhteistyöskentelyyn. Vaikka työskentelisitkin yksin, käytä versiohallintaa ohjaajien työn helpottamiseksi sekä harjoitustyön esittelyn mahdollistamiseksi.

Voit hyödyntää versiohallintaa opinnoissa muutenkin, esimerkiksi tutkielmien kirjoittamisessa.

Miten saan Gitin auki

Git on komentoriviohjelma, eli sitä ei varsinaisesti avata vaan käytetään komentoriviltä. Gitille on tarjolla myös graafisia käyttöliittymiä (ks. Luku 11. Tapoja käyttää Gitiä), jotka käytännössä suorittavat tarvittavia komentorivikomentoja puolestasi. Ohjelmointi 1 -kurssilla harjoittelemme käyttämään Gitiä komentoriviltä nk. bash-komentokehotteesta.

Valitse alta käyttöjärjestelmäsi mukainen käyttötapa.

git --version

git --version

git --version

Muistilista

Alla on lyhyt muistilista tyypillisimmistä tällä kurssilla vastaan tulevista tilanteista gitin kanssa. Lue kuitenkin ensin tarkemmat kuvaukset tämän dokumentin seuraavista luvuista.

Nämä samat ohjeet pätevät myös ryhmätyössä, mutta silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tekee pull, commit- ja push-toimintoja riittävän usein konfliktien välttämiseksi.

git status-komentoa voi viljellä missä tahansa välissä. Se kertoo paikallisen varaston tilasta, muun muassa mitä tiedostoja on muutettu, poistettu tai lisätty.

Oman etävaraston luominen GitLab-palveluun

Tässä vaiheessa luodaan henkilökohtainen etävarasto (engl. remote repository) gitlab.jyu.fi-palveluun. Etävarastosta käytetään jatkossa nimitystä origin. Kunkin opiskelijan (tai ryhmätyön) etävarasto perustuu valmiiseen pohjaan, josta tehdään kopiohaara, eli GitLab-terminologiassa fork. Forkkauksen ansiosta saadaan uuteen Git-varastoosi kurssin alkuasetukset.

Tämä vaihe tehdään kurssilla yhden kerran.

1. (a) Jos sinulla on JY-tunnukset: Kirjaudu gitlab.jyu-palveluun (https://gitlab.jyu.fi/) JY-tunnuksilla.
   (b) Jos sinulla ei ole JY-tunnuksia: Tee tunnukset GitHub-palveluun (https://github.com), ja kirjaudu sisään.
2. (a) JY: Avaa Ohj1-kurssin pohjaprojekti selaimessa: https://gitlab.jyu.fi/tie/ohj1/2025k/ohj1ht
   (b) Ei-JY: Avaa Ohj1-kurssin pohjaprojekti selaimessa: https://github.com/ITKP102-Ohjelmointi-1/ohj1ht.git
3. (a) JY: Valitse oikeasta ylänurkasta fork (b) Ei-JY: Vastaavasti.
4. Valitse omaa tunnustasi vastaava namespace (ryhmä).
5. Valitse näkyvyydeksi public.
6. Tarkista, että Project slug kohdassa lukee ohj1ht. Jos muutat tätä, niin tämän ohjeen myöhemmät kohdat eivät toimi oikein.

Projektisi etävaraston URL-osoite on nyt (jos sinulla on JY-tunnukset):

https://gitlab.jyu.fi/käyttäjätunnus/ohj1ht.git

tai (jos sinulla ei ole JY-tunnuksia):

https://github.com/käyttäjänimi/ohj1ht.git

Tallenna URL-osoite TIMiin Harjoitustyö -sivulle. TODO: Linkki.

Näet jatkossa oman etävarastosi URL-osoitteen gitlab.jyu.fi-palvelussa kohdasta Clone Clone with HTTPS. Käytä oman etävarastosi URL-osoitetta tulevissa ohjeissa.

Oikeuksien antaminen muille ryhmäläisille

Jos teet harjoitustyön yksin, voit ohittaa tämän kohdan.

Forkin tekijä antaa oikeudet muille ryhmäläisille. Tämä tapahtuu projektin vasemman reunan kohdasta Members. Syötä kohtaan GitLab member or Email address ryhmän jäsenet yksi kerrallaan. Huom! Kaikkien jäsenten tulee olla tätä ennen olla kirjautunut gitlab.jyu.fi-palveluun vähintään kerran.

Kaikki ryhmäläiset käyttävät samaa etävaraston osoitetta. Tämä on otettava huomioon alempana olevissa ohjeissa, joissa tällöin näkyy "väärän" henkilön tunnus.

Omien tietojen (nimi, sähköposti) asettaminen

Tämä vaihe tehdään yhden kerran jokaisella tietokoneella jolla harjoitustyötä työstetään.

Versiohallinta liittää jokaiseen muutokseen tiedot muutoksen tekijän nimestä ja sähköpostiosoitteesta. Tästä syystä Git-ohjelmalle täytyy antaa nimi ja sähköposti. Aseta omat tietosi Git-asiakasohjelmaan seuraavasti.

Mene komentoriville (miten avaan komentorivin?) ja aseta tietosi antamalla alla olevat komennot:

(Korvaa lainausmerkkien sisällä olevat tiedot omilla tiedoillasi. Lainausmerkit tulee pitää mukana komennossa.)

git config --global user.name "Olli Opiskelija"
git config --global user.email "olli.o.opiskelija@student.jyu.fi"

Jos ei tulostu virheviestiä, niin komennot ovat onnistuneet.

Lisätietoa kiinnostuneille: git config

Etävaraston hakeminen omalle tietokoneelle (clone)

Tämä vaihe tehdään yhden kerran jokaisella tietokoneella jolla harjoitustyötä työstetään.

Seuraavaksi haetaan etävarasto omalle paikalliselle tietokoneelle. Tästä käytetään termiä kloonaaminen (engl. clone). Kloonattuun paikalliseen tietovarastoon tehdyt muutokset voi aikanaan lähettää takaisin etävarastoon; tästä kerrotaan lisää myöhemmässä kohdassa.

Kloonaus tehdään tyhjään hakemistoon.

Valitse alta käyttöjärjestelmästi mukainen käyttötapa.

Lisätietoa: Git-ohje: clone, reference: clone

Tiedostojen vieminen paikalliseen tietovarastoon (add, commit)

Kun tiedostoja lisätään, muokataan tai poistetaan, tulee kaikki nämä muutokset lisätä paikalliseen tietovarastoon.

Tämä vaihe tehdään joka kerta kun olet tehnyt muutoksia koodiin tai muihin tiedostoihin.

Esimerkki: Suunnitelman kuvan tallentaminen. Tallenna harjoitustyösi suunnitelman sekä luonnoskuvan suunnitelma-kansioon. Ole tarkkana, että kuva menee oikeasti juuri tuohon kansioon. Sekä suunnitelmatekstiä varten että kuvaa varten on olemassa esimerkit suunnitelma-kansiossa.

Kuvan pikselikoon tulee olla enintään 1920 x 1080 pikseliä. Kuvan tiedostokoon tulee mielellään olla enintään 1 megatavu.

Avaa Pääte (macOS), Git Bash (Windows) tai muu komentorivi, siirry cd-komentoja käyttämällä harkkatyökansioosi ja anna seuraavat kaksi komentoa:

git add --all 
git commit -m "kuvaava viesti miksi muutokset on tehty"

Ensimmäinen komento lisää kaikki muokatut tiedostot ns. index/stage-alueelle, ja seuraava komento tekee varsinaisen tietovarastoon tallentamisen.

On tärkeää, että aina add-komennon jälkeen tarkistat git status-komennolla mitä tiedostoja tietovarastoon on menossa. Älä lähetä tietovarastoihin suuria tiedostoja.

Mikäli et halua lähettää tietovarastoon kaikkia muutoksia, vaan esimerkiksi vain yhden tiedoston, laita --all-option tilalle haluamasi tiedoston nimi:

git add TIEDOSTONNIMI   (hakemistoineen, /-viiva hakemistomerkkinä)

Jotkut pitävät parempana luetella kukin lisättävä tiedosto erikseen edellä mainitulla komennolla. Kummassakin tavassa (all-vipu, tai kukin tiedosto erikseen) on puolensa.

Huomaa, että .gitignore-tiedosto sisältää tiedot sellaisista tiedostoista, joita ei lähtökohtaisesti viedä versiohallintaan. Jos kuitenkin ehdottomasti haluat lisätä tällaisen, esimerkiksi .jar-päätteisen tiedoston, niin silloin on käytettävä -f -optiota, jolla pakotetaan lisäys. Esimerkiksi:

git add -f kerho.jar

Toinen vaihtoehto on erikseen sallia vastava jar lisäämällä .gitignore-tiedostoon rivin .jar perään rivi:

!kerho.jar

Tehtyjen muutosten lähettäminen etävarastoon (push)

Tässä vaiheessa paikalliseen tietovarastoon lähetetyt muutokset lähetetään etävarastoon.

Tämä vaihe tehdään joka kerta kun olet tehnyt muutoksia koodiin tai muihin tiedostoihin. Älä unohda tehdä tätä työskentelyn päätteeksi. Muutoin tiedot jäävät vain paikalliseen tietovarastoon.

Avaa Pääte (macOS), Git Bash (Windows) tai muu komentorivi. Siirry harjoitustyökansioosi cd-komentoja käyttämällä ja anna sitten komento

git push

Ensimmäisellä kerralla sinulta kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa. Valitse kirjautumisikkunassa muodoksi Salasana (Password), ei Token.

Anna käyttäjätunnus lyhyessä muodossa käyttäjätunnus ilman @-merkkiä ja loppuosaa. Salasana on se, jota käytät JY-verkossa.

Mikäli annat salasanan väärin, joudut muokkaamaan kirjautumistietojasi, ks. kohta 12.

MacOS-käyttäjät huomatkaa, että salasana on KIRJOITETTAVA vaikka sen kohdalla näkyisi avaimen kuva. Kun salasanaa kirjoitetaan, ei näyttöön tule mitään. Lopuksi on painettava enter. Jos tässä tulee virhe, niin gitlab-salasana on poistettava avainnipusta.

Tarkista tämän jälkeen Gitlab-osoitteestasi, että sieltä löytyy lähettämäsi tiedostot (alkukurssista ne kuvat).

Muutosten hakeminen etävarastosta paikalliseen varastoon (pull)

Kun sinä tai joku muu on muuttanut tiedostoja ja vienyt muutoksia etävarastoon, niin muutokset tulee hakea omalle koneelle. Yhteistyöskentelyssä on syytä aina työskentelyä aloittaessa antaa pull-komento.

Siirry hakemistoon, johon olet kloonannut projektin (ks. clone) ja anna komento:

git pull

Tässä kohti voi tulla kysymys siitä, että miten käyttäjä haluaa pull-komennon jatkossa toimivan. Ohj1-kurssin osalta toimiva vaihtoehto on

git config pull.rebase false

Lue tästä lisää esimerkiksi StackOverflowsta.

Git ja ryhmätyöskentely

Kun työskennellään ryhmässä esimerkiksi jos teet harjoitustyön parityönä, tulee eräisiin Git-toimintoihin kiinnittää erityistä huomiota, jotta välttyy turhalta työltä. Kun useampi työstää samaa tiedostoa, tulee helposti tilanne, jossa on tehty eri muokkauksia samoille riveille. Tällöin Git ei tiedä mitä tehdä ja konfliktit täytyy ratkaista käsin. Tälläistä tilannetta kutsutaan nimellä merge conflict ja se ilmaantuu, kun omia muutoksia yrittää puskea tai kun muutoksia koitetaan hakea omalle koneelle.

Alla on esitetty tärkeimmät tavat, joilla vältytään ongelmilta, kun työstetään samaa haaraa ryhmänä.

• Kommunikoikaa selkeästi mitä työstätte ja milloin.

• Aina ennen kuin aloittaa koodaamisen, haetaan muutokset etävarastosta --rebase lipulla, jonka ansiosta omat muutokset asetetaan paikalliseen varastoon vasta etävarastosta haettujen muutosten jälkeen.

  git pull --rebase
  

• Kun viette (push) muutoksia etävarastoon, ilmoittakaa siitä muulle ryhmälle.

public override void Begin()
{
    PhysicsObject nelio = new PhysicsObject(100, 100, Shape.Rectangle);
    Add(nelio);
}

public override void Begin()
{
    PhysicsObject pallo = new PhysicsObject(50, 50, Shape.Circle);
    Add(pallo);
}

Huomioitavaa

Tiedostojen koko

Versionhallintajärjestelmä ei sovi suurten tiedostojen tallennukseen. Älä lähetä versiohallintaan esimerkiksi suuria kuva-, musiikki- tai videotiedostoja. Myöskään bin, obj ja vastaavat kansiot (sis. käännetyt ohjelmat ja muut IDE:n tuottamat käännöksen oheistiedostot) eivät kuulu versiohallintaan. Täydennä tarvittaessa .gitignore-tiedostoa.

Älä laita salaisuuksia versiohallintaan

Älä lisää projektisi commiteihin mitään salaista, kuten salasanoja tai henkilötietoja. Vaikka poistaisit tiedon seuraavassa commitissa, se jää Gitin projekti-historiaan, ja on löydettävissä julkaisun jälkeen. Mikäli kuitenkin lähetit etävarastoon jotain, jonka haluat poistaa myöhemmin, se onnistuu esimerkiksi BFG Repo-Cleaner-työkalun avulla.

Tapoja käyttää Gitiä

Aluksi ehdottomasti suositeltavin tapa on käyttää Gitiä komentoriviltä. On olemassa kuitenkin myös graafisia ympäristöjä Gitin käyttämiseen. Myös IDEissä on nykyään varsin asialliset Git-asiakasohjelmistot (eli käyttöliittymä Git-komentojen käyttämistä varten), joskin jokainen on aina vähän omanlaisensa ja vaatii totuttelua. Kaikkia alla mainittuja työkaluja voit kuitenkin käyttää ristiin. Kannattaa kokeilla eri tapoja. Mikroluokista löytyy ainakin komentorivityökalut, Eclipse sekä TortoiseGit.

Git termejä

• repository, suom. säilytyspaikka, tietovarasto tai arkisesti "repo" = Paikka jossa versioitava tieto tallennetaan, voi olla paikallinen (local) tai etä (remote). Periaatteessa samasta projektista voi olla samasta projektista useita säilytyspaikkoja niin paikallisesti kuin etänä. local repository on käytännössä hakemistossa oleva .git-hakemisto. Repository koostuu loogisesti commiteista, jotka muodostavat kokoelman projektin eri vaiheista. Näin mihin tahansa commitoituun kohtaan voidaan viitata tai tarvittaessa myös palata.
• fork = projektista tehty "kopiohaara", joka elää omaa elämäänsä irrallaan alkuperäisestä projektista. Fork ei ole Gitin toiminto, mutta useat ulkoiset Git-palvelimet (kuten GitHub ja GitLab) tarjoavat tämän toiminnon.
• origin = lyhenne käytettävän etävaraston osoitteelle (remote repository). Jos etäsäilytyspaikkoja on useita, tulee näitäkin useita.
• project = jokin selkeä projekti, joka tähtää esimerkiksi jonkin yhden ohjelmatuotteen tekemiseen
• working directory (tai workspace) = työhakemisto, lokaali työhakemisto (kaikki tiedostot ja versiot löytyvät tämän alla olevasta .git -hakemistosta, jos ne on koneelle haettu (fetch))
• index = varastoon seuraavalla commitilla siirrettävien tiedostojen luettelo (versioitavien, staging area joissakin lähteissä, koska tiedosto laitetaan "näytille"). Käytännössä tiedosto .git/index.
• main = projektin päähaaran oletusnimi, joka pyritään pitämään toimivana koodina. Aikaisemmin päähaaran oletusnimi oli master.

Vaativampaan käyttöön ja viimeistään Ohjelmointi 2 -kurssilla tarvittavia termejä:

• branch = kehityshaara jossa kehitetään uutta koodia. Kehityshaaroja voi olla useita. Kun koodi on hyväksi todettu, se voidaan yhdistää (merge) päähaaraan.
• tag = jäädytetty haara (esimerkiksi ohjelman tietty versio), jota ei aktiivisesti kehitetä, mutta johon voi tulla esimerkiksi tietoturvapäivityksiä
• HEAD = viite aktiivisen haaran "päähän" tietyssä lokaalissa

Kurssilla käytettäviä Git-komentoja:

git config --global user.name "käyttäjätunnus"
git config --global user.email "tunnus@student.jyu.fi"    
git clone https://gitlab.jyu.fi/käyttäjätunnus/ohj1ht.git .
git status  # tätä komentoa kannattaa käyttää ahkeraan vaikka joka välissä
git log     # samoin tätä, kunhan opit lukemaan sen sisältöä
# tee tarvittavia muutoksia
git add --all
git commit -m "Vaihe 1, kuvat"
git push    # kaverin pitää tämän jälkeen tehdä kotona tehdä git pull
git pull

Ongelmia?

Yleisimpiä ongelmia on lueteltu alla.

git remote set-url URL

fatal: destination path ‘.’ already exists and is not an empty directory.

rm -rf .git

git remote set-url origin UUSIOSOITE

Joskus käy niin että Gitissä tulee touhuttua jotakin mikä saa hommat ihan solmuun. Joihinkin probleemiin vastauksia voi löytyä täältä: https://ohshitgit.com/. Ko. saitin kielenkäyttö ei ehkä sovi perheen pienimmille mutta varsinaiset vinkit voivat pelastaa kiperistä tilanteista.

Lisätietoa kiinnostuneille

• Git reference: Git-yhteisön ylläpitämä dokumentaatio Git-komennoille.
• A curious tale - from snaphots to git - tämä ja sen jatko-osa kannattaa lukea, ne selvittävät hyvin Gitin ideaa.
• Pro Git book: Git-yhteisön ylläpitämä Git-kirja.
• Git - Tutorial / Lars Vogel
• Git Handbook
• git - the simple guide
• Helsingin yliopiston Git-kurssi
• git cheatsheet

Harjoitustyö

Tällä sivulla kerrotaan harjoitustyön aikataulusta, kuvataan harjoitustyön vaiheet, sekä kerrotaan harjoitustyöstä tarkistettavat asiat.

Mikä on harjoitustyö

Ohjelmointi 1 -opintojakson harjoitus työ

• on osa kurssisuoritusta ja arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoitustyö pitää olla hyväksytty ennen kuin kurssista voi saada arvosanan.
• tehdään yksin tai parityönä. Mikäli luontaista paria ei löydy, ei sitä kannata ehkä etsiäkään väkisin. Kolmen hengen ja sitä isompia ryhmiä ei hyväksytä.
• sisältää keskimääräisesti opiskelijaa kohti noin 27 tuntia työtä. Parityönä tehtävän työn määrä on siis laskennallisesti 54 tuntia. Katso tarkat vaatimukset paritöille alla.
• voi olla Jypeli-työkaluilla tehty peli, mutta voi olla jokin muukin C#-kielellä tehty komentoriviohjelma. Muita kieliä ei hyväksytä.

Vaiheet ja aikataulu

Harjoitustyöhön kuuluu kolme vaihetta: Vaihe 1 (suunnitelma), Vaihe 2 (työ 50 % valmis) ja Vaihe 3 (työ 100 % valmis). Vaiheiden tarkemmat kuvaukset löytyvät alta.

Harjoitustyön vaiheet palautetaan esittelemällä ne ohjaajalle. Voit esittää harjoitustyösi ohjauksessa tai sopimalla erillinen ohjausaika sähköpostitse ohj1-opet@jyu.onmicrosoft.com.

Aikataulu ja takarajat

Harjoitustyön vaiheiden kuvaukset ja tarkistuslistat

Vaihe 1: Suunnitelma versiohallinnassa

1. Tutkinto-opiskelijat ja lukiolinjat: Suunnitelma on näytettävä ohjaajalle ennen osan 5 harjoitustehtävien takarajaa.
2. Sinulla tulee olla Git-työkalu asennettuna (ohje).
3. Luo oma etävarasto GitLabiin tai GitHubiin. (Katso kirjalliset ohjeet tai ohjevideo).
4. Kopioi ja liitä etävarastosi osoite Oma eteneminen-sivulle . Etävaraston osoitteen on oltava muotoa https://github.com/nimi/ohj1ht.git tai https://gitlab.com/nimi/ohj1ht.git. TODO: Linkki.
5. Aseta omat Git-tiedot (ohje).
6. Hae oma etävarastosi omalle tietokoneelle Git-työkalun avulla (ohje).
7. Kirjoita harjoitustyön suunnitelma ladattuun harjoitustyökansioon. Katso suunnitelman vaatimukset alla ja katso esimerkkisuunnitelma.
8. Lataa suunnitelmasi ja kuvasi etävarastoon (add-commit ja push).
9. Esittele suunnitelma ohjaajalle lähi- tai etäohjauksessa.

Vaihe 2: Työ 50 % valmis

1. Tutkinto-opiskelijat ja lukiolinjat: Harjoitustyön tilanne on näytettävä ohjaajalle ennen osan 8 harjoitustehtävien takarajaa.
2. Tee työsi eteenpäin suunnitelman mukaan.
   • Luo ohjelmakoodia varten uusi solution.
   • Aseta Solution directory-kohtaan sama polku kuin 1. vaiheen Git-varastolla. Esim. C:\kurssit\ohj1\ht.
   • Pidä mielessä suunnitelmasi sekä harjoitustyön vaatimukset.
   • Jos teet harjoitustyön parityönä, muista tehdä tarkka tuntikirjanpito
3. Varmista, että työsi koodi on ajan tasalla etävarastossa.
   • Katso ohjeet tiedostojen lisäämiseksi git-varastoon (add-commit) ja ohjeet git-varaston lataamiseksi etävarastoon (push).
   • Muista pitää etävarasto ajan tasalla mahdollisimman usein!
4. Esittele suunnitelma ohjaajalle lähi- tai etäohjauksessa.

Jos tämä vaihe on pahasti kesken, tarkastaja palauttaa työn opiskelijalle ja antaa 7 päivää aikaa tehdä korjaukset, jonka jälkeen vaihe tarkastetaan uudelleen.

Vaihe 3: Työ 100 % valmis

1. Tutkinto-opiskelijat ja lukiolinjat: Näytettävä ohjaajalle ennen kuin menet tenttiin
2. Tarkista, että työ täyttää kaikki vaaditut osa-alueet
3. Jos teet harjoitustyön parityönä, tarkista, että tuntikirjanpito on ajan tasalla
4. Varmista, että työsi lopullinen, toimiva koodi on etävarastossa
   • Katso ohjeet tiedostojen lisäämiseksi git-varastoon ja ohjeet git-varaston lataamiseksi etävarastoon
   • Huomaa, että etävarastossa olevan työn tulee olla toimiva! Voit esimerkiksi kokeilla ladata etävarasto omalle tietokoneelle eri kansioon ja yrittää ajaa solution.
5. Esittele työ ohjaajalle lähi- tai etäohjauksessa.

Mikäli ohjaaja antaa merkittävän määrän korjauskehotuksia, opiskelijalla on 7 päivää aikaa tehdä korjaukset, jonka jälkeen vaihe tarkastetaan uudelleen.

Vaatimukset

Suunnitelma

Harjoitustyö täytyy olla suunniteltu ja suunnitelman tulee olla ohjaajan hyväksymä. Suunnitelmat tallennetaan GitLabiin, ks. yläpuolelta vaiheen 1 tarkistuslista.

Suunnitelmassa pitää olla ainakin seuraavat asiat (soveltaen ei-peliharjoitustyöhön):

1. Tekijöiden nimet
2. Pelin nimi
3. Harjoitustyön osoite gitissä
4. Pelaajien lukumäärä (1-4)
5. Pelin taustatarina tai kuvaus pelin teemasta
6. Pelin idea ja tavoitteet
7. Hahmotelma pelistä (kuva tai kuvia paperilla käsin tai tietokoneella piirrettynä)
8. Jonkinlainen kuvaus siitä, miten peli etenee
9. Pelissä olevat oliot, niiden toiminnot ja missä suhteessa ne ovat toisiinsa
10. Toteutuksen suunnitelma: mitä tekisin ja missä järjestyksessä? Millä aikataululla?

Toiminnallisuus

Pelissä pitää tapahtua jotakin, eli ruudulla pitää tapahtua jotain järkevää. Käyttäjän tulee voida osallistua peliin interaktiivisesti esimerkiksi hiiren ja/tai näppäimistön välityksellä.

Koodi

Työssä on oltava vähintään muutama aliohjelma Jypelin valmiiden aliohjelmien (Main, Begin) lisäksi.

Muut tarkastettavat osa-alueet on lueteltu alempana kohdassa "Tarkastettavat osa-alueet".

Paritöistä

Kaikki ryhmäläiset käyttävät samaa etävaraston osoitetta. Ks. Git-ohjeet.

Molempien on annettava kutakuinkin yhtäläinen panos työn ohjelmalliseen toteutukseen. Yksittäisenä varoittavana esimerkkinä mainittakoon parityö, jossa toinen on paneutunut grafiikan tekemiseen ja toinen ohjelmointiin. Tällöin grafiikkaan paneutuneelta osallistujalta voidaan pyytää lisänäyttöjä työn ohjelmalliseen toteutukseen johon parityön toinen osapuoli ei saa osallistua. Lisäksi kummankin tekijän on pystyttävä esittämään riittävän tarkka tuntikirjanpito ja selvitys mitä työajalla on tehty, jotta osaamistavoitteet ohjelmoinnin osalta voidaan todentaa.

Työn on oltava vaativampi kuin yksin tehdyn työn, ja tässä työmäärä on tärkein mittari. Ohjaajat käyvät työn läpi tarkastustilaisuudessa ryhmäläisten kanssa. Yksittäistä pelin ominaisuutta joka kaikilta paritöiltä vaadittaisiin ei yleisellä tasolla voi antaa. Näiden kriteerien tarkoitus ei ole vaikeuttaa tekemistä vaan ehkäistä ennalta vapaamatkustamista.

Tarkastettavat osa-alueet

Alla on tarkastettavien osa-alueiden lista, jonka ohjaajat tulevat tarkastamaan harjoitustyön esittelemisen yhteydessä.

1. Koodin tyyli on kurssin tyylioppaan mukaista.

2. Näkyvyys: Aliohjelmien ja attribuuttien näkyvyys tulee olla määritelty (public, private). Julkisia staattisia (public static) muuttujia ei saa olla.

3. Ei turhia peliluokan attribuutteja.

   Jos joitain koko peliluokkaan näkyviä arvoja tarvitaan, pyritään käyttämään vakioita (const). Kuvat, äänet, animaatiot ja muut raskaat resurssit on kuitenkin hyvä pitää attribuutteina, jolloin ne ladataan vain kerran pelin aikana. Esim. kuvien olioviitteet voi kiinnittää muuttumattomaksi static readonly määreellä.

4. Toimii: Ohjelma toimii, ei kaadu ja päättyy asiallisesti.

   Pelissä pitää tapahtua jotakin järkevää, johon käyttäjä voi osallistua interaktiivisesti. Pelissä pitää myös olla tavoite, haaste tai tarina.

5. Ei toistoa, joka olisi voitu tehdä silmukoilla tai aliohjelmilla.

   Myöskään aliohjelmien välillä ei saa olla toistoa: esimerkiksi LuoVihu1 ja LuoVihu2, joissa olisi lähes sama koodi kahteen kertaan.

6. Taulukko: Käytetään taulukkoa tai listaa.

   Tietorakenteella täytyy olla jokin tarkoitus siten, että sinne tallennetaan useita arvoja, joita todella käytetään pelissä. Tietorakenteen käytön tulee parantaa koodin laatua ja helpottaa koodin lukemista, kirjoittamista tai edelleenkehittämistä. Keinotekoisia tai vailla käyttötarkoitusta olevia tietorakenteita ei hyväksytä. Esimerkkejä.

7. Silmukka: Ainakin yksi silmukka.

   Silmukalla täytyy olla jokin tarkoitus siten, että rakenteen avulla luetaan ja/tai käsitellään tietoa. Ei riitä että lisätään "tähtiä taivaalle silmukassa 10 kpl." Silmukalla tulee olla merkitys, joka parantaa koodin laatua ja helpottaa koodin lukemista, kirjoittamista tai edelleenkehittämistä. Esimerkkejä.

8. Ei turhia literaaleja: Kiinteiden lukuarvojen tai muiden sellaisten arvojen käyttö, jotka heikentävät koodin ylläpidettävyyttä, on kielletty.

   Et siis saa tehdä koodia kuten

   if (y < 18)
   

   jossa 18 on hyvin todennäköisesti turha literaali. Sen tilalle tulee laittaa muuttuja tai vakio, kuten

   int pisteraja = 18
   

   Vakiot ilmaistaan const-määreellä.

9. } + 2 tyhjää: Aliohjelmien loppusulun } jälkeen tasan kaksi tyhjää riviä.

10. Dokumentaatio: Luokat, aliohjelmat ja attribuutit tulee dokumentoida.

    Dokumenteissa kuvataan muun muassa sitä, mitä aliohjelmat tekevät, ei miten ne sen tekevät. Luokan alussa tulee olla tekijän nimi ja versio (@author, @version). Myös attribuutit dokumentoidaan summary-tagein.

11. Funktio: Pelissä on funktio.

    Funktio ottaa vastaan parametrin tai parametreja, käsittelee parametrina saatua tietoa, ja palauttaa arvon annetun syötteen perusteella. Funktion täytyy prosessoida tietoa jotenkin; funktiolla täytyy olla jokin todellinen tarkoitus ohjelman kokonaisuuden kannalta. Tyypillisesti funktiossa voi hyödyntää silmukkaa tai taulukkoa/listaa. Esimerkkejä.

12. Ei virheitä eikä varoituksia Riderin oikeassa yläkulmassa. Muista asentaa kurssin Rider-asetukset

13. Ei-pelien tapauksessa osoitettu myös taito testata aliohjelmia.

Usein kysytyt kysymykset ja muut vinkit

// TODO: taulukko, ks: https://tim.jyu.fi/answers/kurssit/tie/ohj1/%%vuosik%%/demot/demo7?answerNumber=1&task=matriisiensumma&user=anlakane

Debuggausnäyte

Debuggausnäytteessä osoitat, että osaat käyttää debuggeria ongelmatilanteiden selvittämiseen. Näytteessä testataan muun muassa seuraavien osa-alueiden hallintaa:

• askeltaminen aliohjelman sisään (step into)
• aliohjelman suorittaminen yhtenä askeleena (step over)
• keskeytyskohdan (breakpoint) asettaminen
• ehdollisen keskeytyskohdan (conditional breakpoint) asettaminen
• arvon muuttaminen debuggerissa
• muuttujan asettaminen watch-seurantaan; watch-arvon seuraaminen

Näyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Aikataulu ja takarajat

Miksi?

Debuggerin käyttö on osa kurssin osaamistavoitteita. Ohjelman koon kasvaessa testaus- ja debuggaustaidot ovat olennainen osa virheiden etsimisessä ja korjaamisessa. Debuggeri on myös loistava työkalu ohjelman toiminnan ymmärtämiseksi.

Miten valmistaudun?

1. Lue osa 5.1 Debuggaus
2. Katso luennon debuggauksesta ja debuggerin käytöstä (kevät 2023)
3. Tee Osan 5 harjoitustehtävä 4
4. Tee harjoittelunäyte (vapaaehtoinen)

Näytteen suorittaminen

Voit suorittaa debuggausnäytteen videona itsenäisesti tai ohjauksessa. Voit suorittaa debuggausnäytteen sinulle sopivana aikana. Debuggausnäytteen suorittamiselle ei ole takarajaa.

Valitse haluamasi debuggausnäytteen suoritustapa ja seuraa sen mukaiset ohjeet.

Tehtävä 1 läpäisty!
Tehtävä 2 läpäisty!

Onnittelut, debug-koe läpäisty! Paina Enteriä poistuaksesi.

Harjoittelunäyte

Voit harjoitella debuggausnäytettä tekemällä harjoittelunäytteen.

1. Lataa Debugnayte.zip ja pura se paikkaan, josta löydät sen.
2. Etsi ja avaa DebugNayte.sln-tiedosto Riderissa. Mikäli Rider kysyy, luotatko avattavaan projektiin, valitse Trust and Open.
3. Avaa sen jälkeen Riderissa Program.cs-tiedosto, josta ohjelmakoodi löytyy.
4. Seuraa DebugNayte-luokan dokumentaatiossa olevia ohjeita ja tee siellä annetut tehtävät. Kun pyydetään "ohjaajan antamaa lukua", kirjoita mikä luku tahansa väliltä 600-1500.

Älä muuta koodia ellei tehtävässä ole niin käsketty.

Voit pyytää harjoittelunäytteen tekemiseen apua pääteohjauksissa; ks. ajat etusivulta.

Tentti

Lukuvuonna 2025-2026 tenttejä järjestetään seuraavasti

Voit osallistua tenttiin joko Agoran luentosalissa tai etänä Zoomin kautta.

Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 72 tuntia ennen tentin alkuhetkeä. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijan valitsee tentin suoritustavan (salitentti tai etätentti) ja hyväksyy tentin säännöt (kuvattu alla).

Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä ennen tentistä poistumista. Henkilöllisyyden todistamiseksi hyväksytään passi, henkilökortti tai ajokortti. Vain tunnistettujen opiskelijoiden suorituksen arvostellaan.

Tenttiaika on 4 tuntia. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli sinulle on esimerkiksi myönnetty lisäaikaa tentteihin yksilöllisenä järjestelynä.

Ennen kuin ilmoittaudut tenttiin, lue huolellisesti (i) Jyväskylän yliopiston ohjeet verkkotenttien suorittamiseen ja (ii) Tarkentavat ohjeet opintojakson Ohjelmointi 1 (ITKP102) -tenttiin ennen tenttiin ilmoittautumista. Jos yliopiston ohjeiden ja opintojakson tarkentavien ohjeiden välillä on ristiriita, opintojakson ohjeet pätevät.

Tekniset ongelmat tentin aikana

Jos tentin aikana ilmenee teknisiä ongelmia, käytä jotakin seuraavista yhteydenottotavoista:

• Salissa: Nosta kätesi ylös ja odota, että valvoja tulee luoksesi.
• Etänä: Jätä avunpyyntö lomakkeella: Avunpyyntö etätentissä (linkki tulee tähän hyvissä ajoin ennen tenttiä)
• Laita viesti osoitteeseen ohj1-opet@jyu.onmicrosoft.com
• Soita numeroon teacher_phone_number
• Muista, että ongelman sattuessa ei ole kiirettä tai syytä paniikkiin. Vastuuopettaja voi tarvittaessa myöntää lisäaikaa tenttiin.

Tyyliopas

Tämä on lyhyt koodin tyyliopas Ohjelmointi 1 -kurssille. Tyyliopas perustuu suurelta osin Microsoftin C#-kielen tyylioppaaseen.

Yleiset periaatteet

Koodin tulee olla luettavaa ja ylläpidettävää. Ajattele, että joku kun sinä tai joku muu lukee koodiasi kuukauden tai vuoden päästä, hän ymmärtää mitä koodi tekee ilman turhaa päänvaivaa.

Käytä selkeitä ja kuvailevia nimiä muuttujille, metodeille ja luokille. Käytä mieluummin hieman pitkiä nimiä, jotka kertovat tarkoituksensa, kuin lyhyitä ja epäselviä nimiä.

Poista käyttämätön koodi ja kommentit. Pidä koodi siistinä ja järjestyksessä.

Projektikansiossa tulee olla vain tarpeelliset tiedostot. Poista vanhat, käyttämättömät tai väliaikaiset tiedostot.

Käytä Riderin automaattisia C#-kielen koodinmuotoiluasetuksia säännöllisesti (Code Reformat Code...).

Dokumentointi ja kommentointi

Käytä XML-dokumentointikommentteja julkisissa metodeissa ja luokissa. Dokumentoi metodien parametrit ja paluuarvot.

/// <summary>
/// Laskee kahden luvun summan.
/// </summary>
/// <param name="a">Ensimmäinen luku.</param>
/// <param name="b">Toinen luku.</param>
/// <returns>Palauttaa lukujen summan.</returns>
public int LaskeSumma(int a, int b)
{
    return a + b;
}

Voit käyttää tavallisia kommentteja selittämään monimutkaista logiikkaa koodissasi, mutta vältä liiallista kommentointia. Koodi pitäisi olla itsestään selittävää.

// Väärin: Liian paljon kommentteja ja huonot muuttujien nimet
int x = 10; // Määritellään muuttuja x ja asetetaan sen arvoksi 10
int y = 20; // Määritellään muuttuja y ja asetetaan sen arvoksi 20
int z = 30; // Määritellään muuttuja z ja asetetaan sen arvoksi 30
int s = x + y + z; // Lasketaan x, y ja z yhteen ja tallennetaan tulos s:ään   

// Oikein: Selkeä koodi ilman tarpeettomia kommentteja
double anttiJussinRahat = 0.1;
double denisinRahat = 20;
double saminRahat = 1000.67;
double kokoPotti = anttiJussinRahat + denisinRahat + saminRahat;

Sisennykset ja välilyönnit

Käytä neljän välilyönnin sisennystä koodilohkoissa, älä käytä tabulaattoreita.

(Pisteet lisätty havainnollistamaan välilyöntien määrää.)

if (ehto)
{
....for (int i = 0; i < 10; i++)
....{
........Console.WriteLine(i);
....}
}

Avaa ja sulje aaltosulkeet omille riveilleen.

Oikein:

if (ehto)
{
    // koodia
}

Väärin:

if (ehto) {
    // koodia 
}

Nimeämiskäytännöt

• Luokat ja metodit: PascalCase (esim. Laskin, LaskeSumma, HäiriönKäsittely tai HairionKasittely).
• Muuttujat ja kentät: camelCase (esim. laskettavaLuku, tulos)
• Vakiot: PascalCase (esim. const int MaxArvo, const double Muunnoskerroin)
• Tiedostojen nimet: PascalCase (esim. Laskin.cs, Ohjelma.cs)
• Kansiot: PascalCase (esim. Palvelut, Mallit)

Vaikka skandien ja muidenkin Unicode-merkkien käyttö on teknisesti sallittua, on syytä huomata, että niiden käyttö ammattimaisessa ohjelmistokehityksesä ei välttämättä ole suositeltavaa, tai se voi olla jopa kiellettyä. Voikin olla hyödyllistä alusta asti omaksua tapa, jossa käytät nimeämisessä vain ASCII-merkkejä (a-z, A-Z, 0-9 ja _).

Rivinvaihdot

Jätä yksi, enintään kaksi tyhjää riviä metodien ja luokkien väliin parantamaan luettavuutta.

public class Laskin
{ 
    public int LaskeSumma(int a, int b)
    {
        return a + b;
    }

    public int LaskeErotus(int a, int b)
    {
        return a - b;
    }
}

Poista ylimääräiset tyhjät rivit koodista.

Usein kysyttyä

Kuinka paljon aikaa Ohjelmointi 1 vie viikossa?

Opintopisteiden mukainen laskennallinen työmäärä on noin 14-15 tuntia viikossa. Ajankäyttö vaihtelee yksilöllisesti, eikä aiempi kokemus välttämättä vähennä ajantarvetta. Ratkaisevaa ovat työtavat ja säännöllisyys.

En ehtinyt palauttaa harjoitustehtäviä ajoissa. Mitä teen?

Ota yhteyttä vastuuopettajaan. Sairauden tai muun odottamattoman esteen takia saat pisteet kyllä jälkikäteenkin.

Voinko käyttää tekoälyä apuna?

Tekoälyä voi käyttää tukena tietyissä tilanteissa, mutta siihen ei pidä luottaa sokeasti, eikä valmiita tehtäviä saa kopioida tekoälyn vastauksista. Tekoäly voi selittää asioita myös väärin. Tentissä tekoälyn käyttö on ehdottomasti kielletty. Tarkemmat tiedot löytyvät eettisestä ohjeistuksesta.

Voiko seuraavien viikkojen tehtäviä tehdä etukäteen?

Voi. Keväällä 2026 joitain tehtäviä uudistetaan, joten on mahdollista että jotkin tehtävät muuttuvat. Jos näin käy, niin vanha versio jää kuitenkin näkyviin sivun alareunaan tämän lukuvuoden 2025-2026 ajaksi.

Toimiiko kurssi Macilla tai Linuxilla?

Kyllä. Koska vastuuopettajilla on käytössään sekaisin Windows- ja Linux-koneita, saattaa meillä itsellämme olla joissain kohdin epävarmuutta miten macOS:ssa jokin asia toimii ja miltä se näyttää. Arvostamme suuresti mikäli ilmoitat meille mahdollisista virheistä tai ongelmista, jotta voimme parantaa ohjeita jatkossa. Kunkin sivun alalaidasta löytyy linkit tätä varten.

Miksi tällä kurssilla käytetään C#:ia?

C# ja Java muodostavat Ohjelmointi 1- ja Ohjelmointi 2 -opintojaksojen jatkumon. C# on laajalti käytetty, nykyaikainen ja monipuolinen ohjelmointikieli. C#:n opiskelu antaa hyvän pohjan myöhemmille ohjelmointiopinnoille ja ohjelmistokehitykselle yleisesti. Myös Jypeli-pelimoottori käyttää C#:ia.

Onko väliä mitä IDEä käyttää (Rider, Visual Studio, VS Code)?

ComTest toimii vain Riderissa, mutta muuten ei ole merkitystä mitä IDEä käyttää. Vastuuopettajat käyttävät JetBrains Rideria, mutta Visual Studio ja VS Code toimivat myös hyvin. Ohjemateriaalit on pääosin kirjoitettu Riderin käyttöä ajatellen, mutta suurin osa ohjeista pätee myös muihin IDE:hin.

Millainen tentti on?

Tentti on yleensä perinteinen ohjelmointiin ja ymmärtämiseen painottuva tentti. Vanhoja tenttejä ja arvosteluperusteita on tarjolla malliksi.

Voinko korvata opintojakson aiemmalla kokemuksella (työkokemus, oma projekti, jne.)?

Suosittelemme opintojakson suorittamista aiemmasta kokemuksesta huolimatta. Monet asiat voivat olla sinulle uusia, vaikka aikaisempaa ohjelmointikokemusta olisikin. Myös opiskelijoilta saamamme palautteen perusteella opintojakson suorittaminen voi olla hyvin opettavainen kokemus, vaikka ohjelmointikokemusta olisikin.

Jos sinulla on kuitenkin sekä kestoajan että laajuuden näkökulmista merkittävästi aiempaa ohjelmointikokemusta, ota yhteyttä opettajiin, niin voimme keskustella mahdollisesta vaihtoehtoisesta suoritustavasta. Tyypillisesti vaihtoehtoinen suoritus voisi sisältää ainakin seuraavat osat:

• Osaamisnäyte (esim. oma projekti, työkokemuksen raportointi, tms.), joka kattaa opintojakson osaamistavoitteet
• Suullinen tai kirjallinen keskustelu osaamisnäytteestä
• Debuggausnäyte
• Osallistuminen tenttiin

Vastuuopettaja harkitsee mikä tai mitkä näistä osista ovat tarpeen sinun kohdallasi.

Mikäli arvosanaa ei ole mahdollista määrittää muilla osilla, opiskelijan on osallistuttava kurssin tenttiin. Arvosana tällöin määräytyy tentin arvosanan perusteella.

Voinko korvata kurssin toisella suorittamallani ohjelmoinnin peruskurssilla?

Suomalaisten yliopistojen kohdalla vastaus on lähtökohtaisesti kyllä, mutta korvaavuus saattaa vaatia lisänäyttöä. Alla on lueteltu muiden yliopistojen opintojaksoja, ja niihin vaadittavia lisänäyttöjä. Jos omaa yliopistoasi ei ole listattu, ota yhteyttä opettajiin.

• Helsingin yliopisto: Ohjelmoinnin perusteet (5 op). Korvataan, mutta vaaditaan lisänäyttönä osallistuminen Jyväskylän yliopiston Ohjelmointi 1 -kurssin tenttiin. Tentistä on saatava vähintään arvosana 1. Arvosana määräytyy tentin arvosanan perusteella.

Tenttiohjeet

Tämä sivu sisältää Jyväskylän yliopiston ohjeet verkkotenttien suorittamiseen sekä tarkentavat ohjeet opintojakson Ohjelmointi 1 (ITKP102) -tenttiin.

1. Jyväskylän yliopiston ohjeet verkkotenttien suorittamiseen

Verkkotentin suorittaminen

• Verkkotenttiin ilmoittaudutaan tentin järjestäjän ohjeiden mukaisesti.
• Verkkotentti on yksilökoe, ellei tentin järjestäjä ole muuta ohjeistanut. Se suoritetaan ilman ulkopuolisten henkilöiden suoraa tai välillistä apua.
• Järjestelmään, jossa verkkotentti järjestetään, kirjaudutaan Jyväskylän yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Käyttäjätunnus on henkilökohtainen, eikä omaa tunnusta saa luovuttaa eteenpäin muille henkilöille.
• Verkkotentti suoritetaan sille varattuna aikana.
• Verkkotentin saa suorittaa tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Tentti suositellaan suoritettavaksi tietokoneella.
• Verkkotentin suorittamisen aikainen yhteydenpito ja viestintä ulkopuolisten henkilöiden kanssa on kielletty.
• Tentin järjestäjä antaa ennen tenttiä tarkentavat ohjeet mahdollisista aineistoista, materiaaleista ja välineistä, joita tentin suorittamiseen saa käyttää. (Katso seuraavassa alaluvussa olevat kurssin tenttisäännöt.)
• Verkkotentin suorittamisen aikana saa tarvittaessa käyttää Jyväskylän yliopiston VPN-yhteyttä, mutta ei muita VPN-yhteyksiä.
• Jos yhteytesi verkkotenttijärjestelmään katkeaa tentin suorittamisen aikana, ilmoita siitä tentin jälkeen tentin järjestäjälle.

Verkkotentin valvonta ja henkilötietojen käsittely

• Yliopisto valvoo verkkotenttien suorittamista käytettävissä olevin keinoin. Yliopisto voi käyttää valvonnassa ensisijaisesti tietojärjestelmien keräämiä lokitietoja tai live-kuvaa ja toissijaisesti video- ja äänitallenteita.
• Yliopisto voi tarkistaa opiskelijan henkilöllisyyden tentin aikana.
• Arkaluonteisia henkilötietoja ei käsitellä verkkotenttien valvonnan yhteydessä.
• Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yliopiston tietosuoja- ja tietoturvaohjeita.

Verkkotenttiohjeiden noudattaminen ja vilppi verkkotentissä

• Opiskelijalla on ehdoton velvollisuus perehtyä ennen tenttiä annettuihin ohjeisiin ja noudattaa niitä yksityiskohtaisesti.
• Tenttiin osallistuva opiskelija tiedostaa, että Jyväskylän yliopisto valvoo verkkotentin suorittamista ja verkkotenttiohjeiden noudattamista käytettävissä olevin keinoin.
• Tenttivastaukset voidaan opiskelijan suostumuksella käsitellä plagiaatintunnistusohjelmalla.
• Vilppi ja vilpin yritys tentissä on kielletty. Vilppiepäilytapauksissa noudatetaan rehtorin päätöstä opiskelun eettisistä ohjeista ja vilppitapausten käsittelystä Jyväskylän yliopistossa. Vilppi johtaa aina opintosuorituksen hylkäämiseen ja voi johtaa kirjalliseen huomautukseen, kirjalliseen varoitukseen tai määräaikaiseen erottamiseen.

2. Tarkentavat ohjeet opintojakson Ohjelmointi 1 (ITKP102) -tenttiin

Lisäohjeet salitenttiin

• Tentti suoritetaan paikan päällä valvotussa luentosalissa Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa.
• Tentti suoritetaan ensisijaisesti omalla henkilökohtaisella laitteella. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli sinulla ei ole omaa tietokonetta, niin järjestämme sinulle lainakoneen tenttipäiväksi.
• Tentti alkaa salissa, kun valvoja antaa luvan aloittaa tentin.
• Tenttisuorituksen päätteeksi opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä ennen salista poistumista.

Lisäohjeet etätenttiin

• Tentti suoritetaan etävalvotusti Zoom-ohjelman välityksellä.
• Tentin aikana opiskelijan tulee jakaa kaikkien näyttöjen ruutukuvat sekä videokuvan itsestään. Tarvittavan laitteiston hankinta on opiskelijan vastuulla. Videokamerana on sallittua käyttää oman puhelimen kameraa.
• Tentti alkaa, kun valvoja antaa luvan aloittaa tentin.
• Valvojalla on oikeus pyytää näyttämään videokuvaa ympäristöstä tai pyytää laittamaan mikrofonin päälle.
• Valvojalla on oikeus pyytää suorittamaan toimintoja tietokoneella, kuten avaamaan tehtävienhallintaa.
• Valvojalla on oikeus pyytää opiskelijaa todistamaan henkilöllisyytensä tentin aikana.
• Zoom-puhelusta saa poistua vain valvojan luvalla.

Tentissä sallitut aineistot ja materiaalit

• Tenttivastausten antamiseen saa käyttää vain tietokonetta. Mobiililaitteiden käyttö on kielletty.
• Tentin aikana saa käyttää tekstiin ja videoon perustuvia verkkosivuja, mukaan lukien opintojakson materiaaleja, harjoitustehtäviä, ohje- ja dokumentaatiosivuja.
• Tentin aikana ainoa sallittu hakukone on DuckDuckGo, jonka tekoälyominaisuudet tulee kytkeä pois päältä.
• Tentin aikana saa käyttää Rideria, Visual Studiota, tai vastaavaa kehitysympäristöä.
• Tentin aikana saa käyttää Visual Studio Codea, Sublime Textia, tai vastaavaa tekstieditoria.
• Tentin aikana saa käyttää itse tehtyjä sähköisiä tai paperille kirjoitettuja muistiinpanoja.

Tentissä kielletyt välineet ja menetelmät

• ChatGPT:n, Geminin, Copilotin tai vastaavien generatiivisten tekoälyteknologioiden käyttö on kielletty. Kielto koskee myös kehitysympäristöjen tekoälylisäkkeitä/-avustimia jne.
• Tentin aikana ainoa sallittu hakukone on DuckDuckGo, jonka tekoälyominaisuudet tulee kytkeä pois päältä. Muiden hakukoneiden (kuten Google, Bing tai Yahoo) käyttö on kielletty, koska niiden tekoälyominaisuuksia ei voi tällä hetkellä kytkeä pois päältä.
• Verkkotentti on yksilökoe. Kommunikointi muiden kanssa verkkotentin suorittamisen aikana on ehdottomasti kielletty.

Henkilötietojen käsittely tentissä

• TIM-järjestelmän keräämiä toimintalokeja voidaan käyttää vilppiepäilytapausten tutkimiseen. Järjestelmän tiedot kerätään ja käsitellään järjestelmän oman tietosuojaselosteen mukaisesti.
• Live-kuvaa, video- tai äänitallenteita ei tallenneta.

Muita ohjeita

• Tallenna vastauksesi ennen palautusajan päättymistä, mielellään muutamia minuutteja ennakkoon. Mikäli et ole tallentanut vastaustasi ennen palautusajan päättymistä, menetät viimeisimmät muutoksesi.
• Vastausten lukumäärää ei ole tentin aikana rajoitettu. Viimeisin tallennettu vastaus arvioidaan. Voit vielä tarkistaa tentin lopussa olevalla painikkeella, että vastasit kaikkiin kysymyksiin.
• Tentin arvioinnista, arvosanoista ja hyvityspisteistä on kerrottu tarkemmin kurssin suoritusohjeissa.

Omat tiedot

Löydät omat etenemistietosi TIMistä osoitteesta https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/eteneminen.

Osa 1

Tämä osa sisältää:

• Luento 1: Johdatus, mitä ohjelmointi on?
• Luento 2: IDE, graafinen ohjelma
• Ohjelmointiympäristö kuntoon
• Harjoitustehtävät 1

Luento 1: Johdatus, mitä ohjelmointi on?

• Lue: 1. Mitä ohjelmointi on?
• Lue: 2. Ensimmäinen C#-ohjelma
• Opintojakson rakenne, kotisivut ja pelisäännöt
• Ensimmäisen ohjelman kirjoittaminen ja suorittaminen

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne: YouTube, Moniviestin
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne: YouTube, Moniviestin
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Luento 2: Integroitu kehitysympäristö, graafinen C#-ohjelma

• Lue: 2. Ensimmäinen C#-ohjelma
• Lue: 4. Yksinkertainen graafinen C#-ohjelma
• Lue: 2.4 Kommentointi ja dokumentointi.
• Tutustuttiin graafiseen kehitysympäristöön
• Jypeli-kirjasto ja sen asennus
• Jypelin ohjeet
• Jypelin koodidokumentaatio

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne: YouTube, Moniviestin
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne: YouTube, Moniviestin
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Ohjelmointiympäristö kuntoon

Ensimmäisten viikkojen tehtävät voi periaatteessa suorittaa verkkoselaimessa, mutta varsin pian on tarpeen saada oma ohjelmointiin sopiva ympäristö toimimaan tietokoneella. Sovelluskehittimen (engl. Integrated Development Environment, IDE) asentaminen omalle tietokoneelle on tärkeä askel kohti itsenäisempää ohjelmointia. IDE mahdollistaa esimerkiksi seuraavat asiat:

• koodin kirjoittaminen
• koodin kääntäminen ohjelmaksi
• virheiden ja ongelmien etsiminen koodissa
• koodin navigointi- ja refaktorointityökaluja, kuten "Etsi koodista", kirjoittamisen aikaiset ehdotukset, koodin massamuokkaaminen
• ohjelman virheiden jäljitys eli debuggaus
• samaan asiakokonaisuuteen liittyvän koodin hallinta ("projektit")
• versionhallinnan tuki

Lisäksi itse asennettua IDE-ympäristöä on helpompi mukauttaa omien tarpeiden mukaan, kuten vaihtaa värejä, fontteja ja muita asetuksia.

Ellet ole vielä asentanut kehitystyökaluja, tee se nyt Työkalut-sivun ohjeiden mukaisesti.

IDE-ympäristöjä on useita eri ohjelmointikielille ja ympäristöille. Ohjelmointi 1 -opintojaksolla käytetään JetBrains Rider-kehitysympäristöä, joka on erityisesti C#- ja .NET-ajoympäristölle tarkoitettu IDE. Riderilla voi tehdä niin tekstipohjaisia sovelluksia kuin Jypeli-pelejäkin.

Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös Visual Studio Code -editoria (lyhyesti VS Code), joka on hyvin suosittu tekstieditori, jota voi käyttää myös IDE:nä.

Sivuhuomiona mainittakoon, että kaikenlaiset pilvipalvelut ovat yleistyneet, ja myös pilvipohjaisia kehitysympäristöjä on olemassa. Kuitenkin edelleen yleinen käytäntö ohjelmoinnin opiskelussa, kuten myös Ohjelmointi 1 -kurssilla, on asentaa kehitysympäristö omalle paikalliselle tietokoneelle. Oman kehitysympäristön käyttö on yleensä nopeampaa, edullisempaa ja joustavampaa kuin pilvipohjaiset ratkaisut. Myös työelämässä paikalliset kehitysympäristöt ovat yleensä vallitseva käytäntö.

Suositeltava hakemistorakenne

Kaikki tämän opintojakson asiat kannattaa tehdä esimerkiksi kansioon nimeltä ohj1. Se, mihin tämä kansio kannattaa sijoittaa tietokoneellasi paikkaan riippuu käyttöjärjestelmästäsi ja omista mieltymyksistäsi.

Sopivia sijainteja ovat esimerkiksi:

• Windows: C:\Users\<käyttäjätunnus>\kurssit\ohj1 tai C:\Opiskelu\ohj1
• Mac ja Linux: ~/kurssit/ohj1

Korvaa <käyttäjätunnus> omalla käyttäjänimelläsi tai vastaavalla tunnisteella. Omalla koneella sen ei tietenkään tarvitse olla sama tunniste kuin yliopiston käyttäjänimi.

Mikroluokan koneessa: c:\MyTemp\<käyttäjätunnus>\ohj1

Kansio voi sijaita jossain muuallakin. Tärkeintä on, että itse tiedät missä kansiossa työskentelet, ja että löydät sen helposti myöhemmin.

Tämän ohj1-kansion alle kannattaa luoda kaksi alikansiota: demot ja harjoitustyo.

Rakenne näyttäisi nyt tältä.

Riderin peruskäyttö: solution ja projekti

Rider käyttää ns. solution-projekti-rakennetta koodin organisointiin. Projekti kuuluu aina johonkin solutioniin. Yksi solution voi sisältää yhden tai useampia projekteja. Projekti sisältää yhteen ohjelmaan (peliin tai konsolisovellukseen) liittyvän koodin ja grafiikka- ja musiikkitiedostot.

Esimerkiksi yksi demokerta, esimerkiksi demo1 voi olla yksi solution, ja se sisältää useita projekteja (demotehtäviä), kuten Lumiukko ja HelloWorld. Useiden projektien lisäämisessä samaan solutioniin on se etu, että silloin voi pitää samaan demoon liittyvät tehtävät yhtä aikaa näkyvillä ilman että niitä tarvitsee jatkuvasti avata tai sulkea.

Sivuhuomiona mainittakoon, että solution on Microsoftin keksimä nimi tällaiselle projekteja koostavalle kapistukselle. Sana ei varsinaisesti tarkoita mitään.

Uusi solution

Katsotaan nyt uuden solutionin ja projektin luomista Riderissa.

Luodaan uusi solution ja siihen projekti edellä luodun kansiorakenteen alaisuuteen. Tässä esimerkissä luodaan demo1-niminen solution ja siihen Lumiukko-niminen projekti demot-alikansioon. Mikäli haluat lisätä projektin olemassa olevaan solutioniin, katso luku Uusi projekti olemassa olevaan solutioniin.

• Valitse New Solution. Mikäli joku vanha solution on jo auki, niin sama onnistuu yläpalkista File New Solution`.

• Valitse vasemmalta Custom templates -listasta FysiikkaPeli.

• Anna solutionin nimeksi demoX, esimerkiksi demo1

• Anna projektin nimi, esimerkiksi Lumiukko tai Teht3Lumiukko riippuen tehtävästä mitä olet tekemässä (Huom Iso alkukirjan!).

• Kirjoita tai selaa poluksi edellisessä kohdassa tekemäsi kansion sijainti. Jos olet tekemässä demoja, niin tähän kohtaan tulee esimerkiksi C:\Users\<käyttäjätunnus>\kurssit\ohj1 (Windows) tai ~/kurssit/ohj1 (Mac ja Linux).

  Yliopiston mikroluokissa projekti tulee tehdä ensin tietokoneen kiintolevylle, esim. C:\MyTemp\<käyttäjätunnus>\.... Siirrä lopuksi tiedostot muualle talteen.

• Jätä Put solution and project in the same directory-boksi tyhjäksi.

• Framework-kohtaan net8.0

• Klikkaa Create.

• Tutki syntynyttä tiedostohierarkiaa esimerkiksi tiedostohallinnassa tai Finderissa. Hierarkian pitäisi näyttää suurin piirtein tältä:

Lyhyt selitys demo1-kansion sisältämistä tiedostoista ja kansioista:

demo1                - kansio joka sisältää demo1-solutionin
  demo1.sln          - solution-tiedosto, jossa luetellaan projektit
  Lumiukko           - kansio, jonka alla Lumiukko-projekti     
    bin              - kansio, jonne tulee ajettavaa koodia
    obj              - kansio, jonne tulee käännettyjä tiedostoja
    Lumiukko.cs      - C#-lähdekooditiedosto, johon tulee lumiukon piirtävä koodi
    Ohjelma.cs       - C#-lähdekooditiedosto, joka sisältää pääohjelman
    Lumiukko.csproj  - projektin asetustiedosto, jossa kerrotaan mitä tiedostoja
                       projektiin liittyy

• Klikkaa Solution Explorerissa Lumiukko.cs-kooditiedostoa. Koodissa pitäisi näkyä:

public class Lumiukko : PhysicsGame
{
    public override void Begin()
    {
        // Kirjoita ohjelmakoodisi tähän
        PhoneBackButton.Listen(ConfirmExit, "Lopeta peli");
        Keyboard.Listen(Key.Escape, ButtonState.Pressed, ConfirmExit, "Lopeta peli");
    }
}

• Kokeile käynnistää ohjelma Run/Run 'Lumiukko', jolloin pitäisi näkyä uusi ikkuna vaaleansinisellä taustalla. Jos kaikki toimii, sulje ikkuna.
• Pyyhi pois koko se rivi jossa lukee "Kirjoita ohjelmakoodisi tähän" ja kirjoita tilalle

Level.Background.Color = Color.Black;
PhysicsObject pallo = new PhysicsObject(200, 200, Shape.Circle);
pallo.Color = Color.White;
Add(pallo);

• Käynnistä ohjelma uudestaan ja tarkista että ohjelma muuttui.

• Kirjoita luokan dokumentaatiokommentti näppäilemällä luokan esittelyrivin (elipublic class...) yläpuolelle kolme kauttaviivaa ///. Kirjoita <summary>-tagien väliin selvitys luokan toiminnasta (eli että piirretään lumiukko)

• Kirjoita vastaavasti Begin-metodin dokumentaatiokommentit.

Uusi projekti olemassa olevaan solutioniin

Oletetaan, että solution on jo olemassa. Lisätään siihen toinen projekti olemassa olevan lisäksi. Tässä esimerkissä luodaan uusi ConsoleMain-projekti olemassa olevaan demo1-solutioniin.

• Klikkaa Explorer-paneelissa solutionin demo1 nimeä hiiren oikealla (Macissa kahdella sormella).
• Valitse Add <i class="bi bi-chevron-right"></i> New Project
• Valitse vasemmalta ConsoleMain-projektimalli
• Anna nimeksi HelloWorld
• Paina Create.
• Ensimmäisellä kerralla projekti ajetaan klikkaamalla Explorerissa sen nimeä HelloWorld hiiren oikealla ja valitse Run HelloWorld. Myöhemmillä kerroilla voit käynnistää projektin käynnistämällä yläpalkista haluamasi projektin.

Jypeli-projektit

Jypeli-projektin voi tehdä valitsemalla solutionia tai projektia luodessa Custom Templates -kohdasta oikean projektimallin.

• ConsoleMain (Konsolisovellukset, joissa on Ohj1 kurssin pohja)
• Fysiikkapeli (Fysiikkaa käyttävät pelit ja muut graafiset sovellukset)
• Tasohyppelypeli (Esimerkkipeli)
• Android Fysiikkapeli (Android-alustaa varten)

Pääohjelma Jypeli-projekteissa (Main)

Jypeli-projektissa Main-pääohjelma menee Ohjelma.cs-tiedostoon, joten jos copy-pastetat koodin, joka sisältää Main-pääohjelman, niin poista Main-pääohjelma Portaat-luokan (tms. projektisi nimeä vastaava luokka) sisältä. Projektissa ei saa olla kahta Main-pääohjelmaa.

Sisällön tuominen Jypeli-projektiin (Content-kansio)

Kuvat ja äänet lisätään peliprojektin Content-kansioon, joka näkyy editorin tiedostolistauksessa.

Content-kansion voi luoda klikkaamalla hiiren oikealla projektia Add Directory

1. Lisää tiedosto klikkaamalla kansiota hiiren oikealla napilla Add Add Existing Item
2. Valitse tiedosto(t) jonka haluat lisätä ja paina ok.
3. Valitse Copy.
4. Klikkaa tuomaasi tiedostoa Content-kansiossa hiiren oikealla ja valitse Properties
5. Vaihda Copy to output directory -kohtaan "Copy if newer"

Graafinen sovellus Jypeli-kirjastolla

Jypeli on C#-kielellä kirjoitettu pelimoottori, joka on suunniteltu erityisesti opetuskäyttöön. Jypeli tarjoaa helppokäyttöisen tavan pelien luomiseen, mikä tekee siitä hyvän valinnan tälle kurssille.

Jypelin avulla voi luoda 2D-pelejä, joissa on grafiikkaa ja ääniä. Jypeliin on tarjolla paljon valmiita ohjeita ja esimerkkejä TODO: Linkki, jotka auttavat sinua pääsemään alkuun pelien tekemisessä.

Tehdään seuraavaksi pieni Jypeli-esimerkki, jossa luodaan ikkuna ja piirretään siihen ympyrä.

using Jypeli;
public class YmpyraPeli : PhysicsGame
{
    public override void Begin()
    {
        GameObject ympyra = new GameObject(50, 50);
        ympyra.Shape = Shape.Circle; 
        ympyra.Position = new Vector(0, 0); // Asetetaan ympyrä keskelle ikkunaa
        Add(ympyra); // Lisätään ympyrä peliin
    }
}

Voit käynnistää pelin yllä klikkaamalla oikean yläreunan vihreää "Play"-painiketta. Ikkunaan pitäisi ilmestyä keskelle pieni ympyrä.

Huh! Siinä oli jo aika paljon uutta. Käydään koodi läpi vaiheittain.

Ensimmäinen rivi luo uuden muuttujan nimeltä ympyra, joka on tyyppiä GameObject. Sen leveydeksi ja korkeudeksi annetaan 50.

GameObject ympyra = new GameObject(50, 50);

Seuraavaksi asetamme ympyra muuttujan muodoksi Shape.Circle ja sijainniksi asetetaan vektori, joka osoittaa keskipisteeseen new Vector(0, 0).

ympyra.Shape = Shape.Circle; // Asetetaan muodoksi Shape.Circle
ympyra.Position = new Vector(0, 0); // Asetetaan ympyrä keskelle ikkunaa

Lopuksi lisäämme ympyra muuttujan näkyviin kutsumalla Jypelin Add metodia. ympyra muuttuja on siis olemassa jo heti ensimmäisen rivin jälkeen, mutta se pitää erikseen vielä lisätä "pelimaailmaan".

Add(ympyra); // Lisätään ympyrä peliin

Harjoitustehtävät 1

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo1.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 2

Tämä osa sisältää:

• Luento 3: Muuttujat
• Luento 4: Aliohjelmat
• Harjoitustehtävät 2

3. luento: Muuttujat

• Lue: 7. Muuttujat
• Lue: 26.1. -- 26.3 Binääriluvut: 10-järjestelmä ja 2-järjestelmä, lukujen esitys tietokoneessa
  • Lue omatoimisesti ylläolevat monisteen luvut 26.1 -- 26.3.

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

4. luento: Aliohjelmat

• Lue: 6. Aliohjelmat
  • Oletusnäkyvyys aliohjelmille on private. Tällä kurssilla tehdään kuitenkin käytännössä aina public-aliohjelmia, joten public kirjoitetaan aliohjelmien (ja luokan) eteen aina manuaalisesti. Asiasta lisää Ohjelmointi 2 -kurssilla.
  • Huomaa, että komentoriviohjelmassa näkyvyysmääreen perään tulee toistaiseksi staattisuusmääre, eli public static. Jypelissä taas riittää vain public

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Harjoitustehtävät 2

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo2.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 3

Tämä osa sisältää:

• Luento 5: muuttujat, operaattorit, aliohjelman paluuarvo
• Luento 6: aliohjelman kuormittaminen, ehtolauseet
• Harjoitustehtävät 3

5. luento: muuttujat, operaattorit, aliohjelman paluuarvo

• Lue: 7. Muuttujat ja Lue: 7.7 Operaattorit
• Lue: 7.7.4 Aritmeettisten operaatioiden suoritusjärjestys
• Lue: 9. Aliohjelman paluuarvo
• Lukuisia esimerkkejä funktioista

Kevät 2026

• Valitettavasti luentotallennetta ei ole saatavilla. Katso syksyn 2025 tallenne, kalvot ja koodit alla.

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot.
• 🧾 Koodit.

6. luento: Aliohjelman kuormittaminen, ehtolause

• Lue: 6.5 Aliohjelman kuormittaminen
• Lue: 13. Ehtolauseet

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot.
• 🧾 Koodit.

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin),
• 📊 Kalvot.
• 🧾 Koodit.

Harjoitustehtävät 3

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo3.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 4

Tämä osa sisältää:

• Luento 7: Testaaminen, ComTest
• Luento 8: Harjoitustyö, Merkkijonot
• 4.1 Comtest
• Harjoitustehtävät 4

7. luento: Testaaminen, ComTest

• Alkuhuomiona: Lue: 7.5. Muuttujien näkyvyys
• Lue: 11. Testaaminen
  • Muista asentaa ComTest

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• Huom: Videossa on paikoin pausseja ja vaihtelevaa äänenlaatua johtuen salin vieressä olevista työmaan äänistä. Pahoittelen pausseja. -DZ
• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

8. luento: Harjoitustyö, Merkkijonot

• Harjoitustyön ohjeet
• Lue: 12. Merkkijonot
  • Erityisesti 12.2.2. Merkkijonometodeja

Kevät 2026

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Harjoitustehtävät 4

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo4.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 5

Tämä osa sisältää:

• Luento 9: Toistolauseet ja debuggaus
• Luento 10: Taulukot
• Harjoitustehtävät 5

9. luento: Toistolauseet ja debuggaus

• Katso viime kevään luennoista:
  • Toistolauseesta:
    • Luento 8, kohdat 00:26:00-01:08:59: Katso Moniviestimestä
    • Monisteesta: 16. Toistorakenteet
  • Debuggauksesta:
    • Luento 9, kohdat 00:14:28-01:10:38: Katso Moniviestimestä
    • Lisämateriaalia: Opiskele Debuggaus-materiaali

Syksy 2025

• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

10. luento: Taulukot

• Katso viime kevään luennoista:
  • Taulukoista:
    • Luento 9, kohdat 00:00:00-00:14:28: Katso Moniviestimestä
    • Luento 10, kohdat 00:00:00-00:51:29: Katso Moniviestimestä
    • Monisteesta: 15. Taulukot

Syksy 2025

• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Debuggaus

Tässä esitellään lyhyesti debuggauksen tarkoitus ja Riderin tärkeimmät debuggaustoiminnot. Vaikka jokaisessa kehitysympäristössä on omat debuggaustapansa, ovat periaatteet hyvin pitkälti yhteisiä eri ympäristöjen välillä.

Tämä sivu kuuluu myös Ohjelmointi 1 -kurssin debuggausnäytteen esitietoihin. Lue tämä sivu huolellisesti ennen debuggausnäytteeseen tulemista.

Miksi pitää debugata?

Jos ohjelmassa on jotakin vikaa (ohjelmointivirhe eli bug), debuggeri on usein helpoin vaihtoehto vian löytämiseksi (virheenjäljitys eli debug). Ohjelmaa voi debugata myös lisäämällä sinne tänne ylimääräisiä tulostuslauseita, mutta debuggerin avulla ohjelmakoodiin ei tarvitse tehdä muutoksia. Debuggerin avulla ohjelma voidaan myös pysäyttää haluttuun kohtaan ja tutkia muuttujien senhetkisiä arvoja, mahdollisesti jopa muuttaa niitä ennen kuin ohjelman suorittamista taas jatketaan. Tämä ei ole mahdollista tulostuslause-tyylisessä debuggauksessa.

Ohjelmointia opetellessa debuggeri on myös oiva väline askeltaa silmukoita, ehtoja ja aliohjelmia ja näin havainnollistaa ohjelman kulkua itselleen.

Debuggaustila Riderissa

Debuggaustila käynnistetään painamalla Run Debug tai leppäkertun kuvaa. Tällöin ohjelma voidaan pysäyttää ns. keskeytyskohtien avulla ja tutkia ohjelman tilaa. Jos ohjelmassa ei ole yhtään keskeytyskohtaa, vaikuttaa debugtilassa ajo samanlaiselta kuin "normaalissa" suoritustilassa.

Jos ohjelma tuntuu olevan totaalisen jumissa, voidaan sen ajo pysäyttää ja katsoa, missä kohti ohjelmaa ollaan menossa ja näin ehkä voidaan ratkaista, mistä ohjelman jumi johtuu.

Rider työkalupalkki:

Kannattaa harjoitella käyttämään näppäinoikoteitä debuggaustilassa, sillä ne nopeuttavat debuggausta huomattavasti. Riderin näppäinoikoteitä saa tarkistettua ja muutettua Configure <i class="bi bi-chevron-right"></i> Settings <i class="bi bi-chevron-right"></i> Keymap tai File <i class="bi bi-chevron-right"></i> Settings <i class="bi bi-chevron-right"></i> Keymap.

Keskeytyskohta (breakpoint)

Voit laittaa ohjelmaan keskeytyskohdan (engl. breakpoint), jonka tarkoituksena on keskeyttää ohjelman suoritus haluttuun kohtaan. Toisin sanoen, ohjelma suoritetaan alusta siihen saakka, kunnes tullaan keskeytyskohtaan, johon suoritus sitten pysähtyy.

Riderissa keskeytyskohta asetetaan klikkaamalla sitä rivinumeroa, johon keskeytyskohta halutaan asettaa. Keskeytyskohtaa EI voi asettaa Riderissä tyhjälle riville, kommenttiriveille eikä funktion tai luokan esittelyriville.

Keskeytyskohtia voi olla ohjelmassa useita. Keskeytyskohdan saa pois klikkaamalla sitä uudestaan.

Debuggaustilan käynnistäminen

Ohjelma käynnistyy debuggaustilaan painamalla joko F5, klikkaamalla oikean ylälaidassa olevaa Debug painiketta tai valitsemalla valikosta Run Debug. Tällöin ohjelman suoritus "pysähtyy" ensimmäiseen asettamaasi keskeytyskohtaan.

Huomaa, että keskeytyskohdan osoittaman punaisen pallon vieressä on nyt myös keltainen nuoli, joka näyttää seuraavaksi suoritettavan rivin. Toisin sanoen, ohjelman alkuosa on suoritettu rivi riviltä normaaliin tapaan, ja suoritus pysähtyy keskeytyskohtaan siten, että seuraavaksi suoritusvuorossa on tutkittava rivi, jolle keskeytyskohta on asetettu. Korostan: tätä keltaisen nuolen osoittamaa asiaa ei ole vielä suoritettu.

On mahdollista suorittaa ohjelma myös ilman debuggausta (Ctrl + F5 tai valitsemalla Run). Tällöin keskeytyskohdat jätetään huomiotta. Toisaalta silloin myös esimerkiksi mahdollisia poikkeuksia ei käsitellä Riderin avulla.

Askellus (Step into, Step over)

Koodia voidaan askeltaa rivi kerrallaan. Tällöin ohjelman suoritus etenee debuggaustilassa lause kerrallaan eteenpäin. Askellukseen on kaksi erilaista tapaa:

• Step into (F11), jos lause on aliohjelmakutsu, askelletaan myös kyseisen aliohjelman koodi
• Step over (F10), aliohjelmakutsujen koodi suoritetaan kerralla ilman askellusta, eli tavallaan hypätään aliohjelman yli

Step over -toimintoa kannattaa käyttää sellaisen aliohjelmakutsun kohdalla, jonka sisäistä logiikka ei ole tarkoitus tarkastella. Esimerkiksi Console.WriteLine- aliohjelmakutsun kohdalla kannattaa mieluummin valita Step over kuin Step into, sillä meitä ei oikeastaan kiinnosta tuon aliohjelman toiminta.

Resume

Resume-toiminto jatkaa ohjelman suorittamista normaaliin tapaan. Mikäli ohjelmassa on myöhemmin keskeytyskohta, ohjelman suoritus keskeytyy siihen.

Debuggaustilan lopettaminen (ohjelman ajon lopettaminen)

Debuggauksen voi lopettaa painamalla Shift + F5 tai valikosta Run Stop debugging.

Muuttuja-arvot (locals)

Debuggaus‐näkymän Threads & Variables-paneelissa (tai välilehdellä) näkyy tällä hetkellä näkyvissä olevat muuttujat ja niiden arvot.

Locals-paneelissa voi myös muokata muuttujien arvoja ajonaikaisesti. Esimerkiksi muuttujan luku-arvoa voi muokata kaksoisklikkaamalla Value-sarakkeen kohdalta numeroa ja kirjoittamalla uuden luvun vanhan tilalle. Tämän jälkeen kannattaa painaa Enteriä, jotta editori ottaa muutoksen. Riderissa muuttujan arvoa voi locals-ikkunassa muokata painamalla F2 tai klikkaamalla hiiren oikealla ja valistemalla Set Value.

Watch

Paikallisten muuttujien lisäksi voidaan suorituksen aikana seurata itse valittuja muuttujia Add to Watches toiminnolla. Yksittäisten muuttujien lisäksi voidaan tarkastella lausekkeita, esimerkiksi taulukko[i] > suurin (tuottaisi true tai false).

1. Aseta keskeytyskohta haluamaasi paikkaan ja aloita debuggaus.

2. Etsi koodista se muuttuja (tai lauseke), jonka tilaa haluat tarkkailla ajon aikana. Valitse se (maalaamalla esimerkiksi hiirellä), klikkaa sitten hiiren oikealla ja valitse Add to Watches. Alla olevassa kuvassa lisätään suurin-muuttuja locals/watch-paneeliin.

   

   

3. Voit lisätä eri "watcheja" haluamasi määrän. Alla lisätään myös i, taulukko[i] ja taulukko[i] > suurin watch-paneeliin.

Huomaa, että watch-paneeliin lisäämäsi muuttuja (tai lauseke) ei välttämättä ole olemassa (ts. ei ole luotu tai ei "näy" sillä hetkellä), joten luonnollisestikaan tilaa ei voida tällöin tutkia. Alla olevassa kuvassa suoritus on menossa vasta rivillä 10.

Tässä esimerkissä i, taulukko[i] ja taulukko[i] > suurin ovat paikallisia muuttujia (lausekkeita) EtsiSuurin-lohkossa ja tulevat näkyviin kun ohjelman suoritus etenee sinne saakka.

Nyt watch-ikkunasta on helppo tarkastella esimerkiksi taulukon arvoja sitä mukaa kun silmukka etenee.

Muuttujan arvon muuttaminen

Tarvittaessa muuttujan arvoa voi muuttaa esim Locals-ikkunassa klikkaamalla arvoa ja sitten antamalla sille uuden arvon.

Ehdollinen keskeytyskohta

Debuggerin avulla voidaan lisätä myös keskeytyskohdalle keskeytymisen ehto. Tällaista keskeytyskohtaa kutsutaan nimellä ehdollinen keskeytyskohta. Sen avulla debuggeri keskeyttää ohjelman suorittamisen vain, kun keskeytyskohtaan annettu ehto toteutuu. Ehto voi olla mikä tahansa totuusarvoinen lauseke, esimerkiksi muuttujan tietty arvo.

Ehdollinen keskeytyskohta on kätevä esimerkiksi tilanteessa, jossa on pitkä silmukka, joka halutaan pysäyttää vain jossain tietyssä kohdassa. Jos ohjelma pysähtyisi silmukan jokaisella kierroksella, olisi hyvin työlästä ajaa ohjelmaa haluttuun pisteeseen. Ehdon voi lisätä seuraavasti:

1. Siirry haluamallesi riville koodissa

2. Siirry rivinumeron koodiin väliin ja klikkaa siihen breakpoint (näkyy punaisena täplänä)

3. Paina breakpointin kohdalla hiiren oikeaa näppäintä saadaksesi esiin valikon

4. Lisää Condition tekstikenttään lauseke, joka saa ajon aikana arvon true tai false, esimerkiksi

   luku == 4
   

   Sen sijaan

   int luku = 4
   

   ei ole ehto, eikä kenttään voi myöskään laittaa if-sanaa. Kun lauseke saa arvon true debuggeri keskeyttää ohjelman suorittamisen. Muutamia muita esimerkkejä ehdoista:

   i > 3
   luvut[i+2] != 3
   pallot[i] == null
   

5. Aloita debuggaus

6. Kun pysähtyy, tarkastele Locals- ja Watch-ikkunoista muuttujien arvoja ja jatka tarvittaessa Step into, Step over tai Resume.

Hit Count

Hit Countilla voit laittaa ehdon niin, että kun näin monennen kerran tullaan keskeytyskohtaan, niin silloin pysähdytään.

Kutsupino (call stack)

Jos saa ison ohjelman tutkittavakseen ja pitää korjata jotakin kohtaa eikä tiedä mistä kyseiseen kohtaan tullaan, niin jälleen debuggeri on avuksi. Laita keskeytyskohta tutkittavaan kohtaan, sitten ohjelma käyntiin. Kun ohjelma pysähtyy laittamaasi keskeytyskohtaan, niin kutsupinosta (call stack) voidaan katsoa reitti, mistä pysäytyskohtaan on päädytty.

Jos kutsupinoa ei näy Debug-näkymässä, sen saa esille valitsemalla klikkaamalla paneelin oikeassa yläreunassa olevaa ikkunan näköistä kuvaketta: Layout settings Threads Frames Side by side.

Riderin kutsupinossa ei valitettavasti näy lähdekoodin rivinumeroita siitä, miltä riviltä kutsuun on lähdetty. Mutta klikkaamalla kutsupinossa hiiren oikealla, voidaan ottaa pinon sisältä leikepöydälle ja sitten tarkastella sitä rivinumeroineen jossakin editorissa.

Ongelmia debuggaustilan käynnistymisessä?

class com.intellij.util.ui.components cannot be cast

Mikäli saat debuggauksen aikana Riderissa poikkeuksen, esim.

class com.intellij.util.ui.components.BorderLayoutPanel 
cannot be cast to class com.intellij.ui.OnePixelSplitter

kokeile asetusten resetointia seuraavien ohjeiden mukaisesti

1. Paina Shift+Shift (eli kaksi kertaa Shift-painiketta) tai Ctrl+T,
2. Kirjoita "Restore Default settings" ja valitse ko. toiminto
3. Rider käynnistyy uudestaan, valitse haluamasi asetukset.

Rider clr load callback is already in error state. A debug component is not installed

Jos saat yllä mainitun virheilmoituksen kun yrität käynnistää debuggerin niin ongelmana on todennäköisesti, että Mac-koneelle on asennettu väärä versio Riderista.

Joudut siis asentamaan Riderin uudestaan:

1. Mene sivulle: https://www.jetbrains.com/rider/
2. Klikkaa Download
3. Valitse omalle koneellesi sopiva versio ja lataa se
4. Asenna Rider uudelleen

Harjoitustehtävät 5

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo5.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 6

Tämä osa sisältää:

• Luento 11: Tyyppimuunnokset, kertaus operaattoreista
• Luento 12: Taulukkoja ja silmukoita
• Harjoitustehtävät 6

11. luento: Tyyppimuunnokset, kertaus operaattoreista

• Lue: 7.7. Operaattorit
• Lue: 13.3. Vertailuoperaattorit
• Lue: 8.8. Tyyppimuunnokset

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

12. luento: Taulukkoja ja silmukoita

• Lue: 16. Toistorakenteet
• Lue: 15. Taulukot

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Harjoitustehtävät 6

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo6.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 7

Tämä osa sisältää:

• Luento 13: Hyödyllisiä tietorakenteita 1
• Luento 14: Hyödyllisiä tietorakenteita 2; harjoitustyön tekemisestä
• Harjoitustehtävät 7

13. luento: Hyödyllisiä tietorakenteita 1

• Lue: 12.4. Muokattavat merkkijonot
• Lue: 15.5. Moniulotteiset taulukot
• Lue: 23. Dynaamiset tietorakenteet

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

14. luento: Hyödyllisiä tietorakenteita 2; harjoitustyön tekemisestä

• Lue: 12.4. Muokattavat merkkijonot
• Lue: 15.5. Moniulotteiset taulukot
• Lue: 23. Dynaamiset tietorakenteet
• Harjoitustyön tarkastettavat vaatimukset

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Harjoitustehtävät 7

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo7.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 8

Tämä osa sisältää:

• Luento 15: C#-kielen tyyppijärjestelmästä
• Luento 16: switch-lause, attribuutit, rekursio
• Harjoitustehtävät 8

15. luento: C#-kielen tyyppijärjestelmästä

• Lue: 8.3 Oliotietotyyppien ja alkeistietotyyppien ero
• Bonustietoa: (Erään laskutavan mukaan) x86-64 arkkitehtuurille käännetty ohjelma voi käyttää noin 600 erilaista reksiteriä
  • Rekisterit jaetaan eri kategorioihin niiden käyttötavan mukaan (esimerkki x86-64 arkkitehtuurin rekistereistä kategorioittain
  • Osa on ns. alirekisterejä, eli ne ovat osa isompaa rekisteriä
  • Suuri osa on myös sellaisia, jotka ohjaavat prosessorin toimintaa
  • Tavallinen x86-64 -arkkitehtuurille käännetty tietokoneohjelma käyttää lasketaan lopuksi noin 20-40 yleisrekisteriä ja niiden alirekistereitä, liukulukurekistereitä ja nykyään jotain vektorirekistereitä
  • Oikeasti fyysisellä CPU-piirillä olevien rekisterien määrä on hyvinkin mallikohtainen
  • Asiaa sekoittaa sekin, että x86-64 arkkitehtuurille on olemassa kaksi päätoteutusta, joilla on pieniä yksityiskohtaeroja: Intel x86-64 ja AMD64

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot (lyhennetty), 📊 Kalvot (täydet)
• 🧾 Koodit

16. luento: switch-lause, attribuutit, rekursio

• Lue: 22. Rekursio

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)
• 📊 Kalvot
• 🧾 Koodit

Harjoitustehtävät 8

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo8.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 9

Tämä osa sisältää:

• Luento 17: Kertaus, tietoa tentistä
• Harjoitustehtävät 9

17. luento: Kertaus, tietoa tentistä

• Ohj1 cheatsheet
• Viime vuosien tenttejä

Syksy 2025

• 📺 Katso tallenne (YouTube, Moniviestin)

Harjoitustehtävät 9

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo9.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 10

Tämä osa sisältää:

• Harjoitustehtävät 10

Harjoitustehtävät 10

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo10.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Osa 11

Tämä osa sisältää:

• Harjoitustehtävät 11

Harjoitustehtävät 11

Tee harjoitustehtävät TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/demot/demo11.

Näet myös harjoitustehtävien palautustilaisuuden videotallenteen TIMissä: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/itkp102/koti#aikataulu.

Extramateriaali

Nämä ovat lisämateriaalia eivätkä kuulu varsinaisen luentosarjan piiriin.

Harjoitustyö 2,5 tunnissa

Tehdään harjoitustyö "Kivi, paperi, sakset" alusta loppuun 2,5 tunnissa.

• 📺 Katso tallenne (YouTube) 🧾 Koodit (valmis peli).

Johdattelua olio-ohjelmointiin

Maistiainen Ohjelmointi 2 -kurssin aihepiiristä: luokka, olio, metodi, perintä, ylikirjoitus.

• Osa 1: (📺 YouTube)
• Osa 2: (📺 YouTube)